Ruokintaan tarkkuutta

ProAgrian yrittäjäjäsenenä Teerimäki arvostaa ProAgrian asiantuntijapalveluiden laatua ja saatavuutta. - Yhteistyö talous- ja maidontuotannon asiantuntijoiden kanssa on sujunut hyvin uutta navettaa suunnitellessa ja rakentaessa sekä lypsyrobotin käyttöön siirtymisessä, kertoo Teemu.

Rehuanalyysi on ruokinnan perusta

Lypsyrobotti mahdollistaa maitomäärän tarkan seurannan.

- Lypsyrobotin tilastoja seurataan päivittäin ja tavoitteena on pysyä hyvässä tuotoksessa koko ajan. Ruokinnan muutokset näkyvät maitotuotoksessa nopeasti, jo parissa-kolmessa päivässä ja maidontuotannon heikkenemisen syihin puututaan heti, kertoo Teemu.

Hän tekeekin tiivistä yhteistyötä ProAgrian maidontuotannon asiantuntija Sanna Minkkisen kanssa ruokinta-asioissa. Säilörehusato kirjataan lohkokirjanpitoon lohkoittain ja sadosta teetetään rehuanalyysejä, joiden perusteella Minkkinen tekee ruokintasuunnitelman. Ruokintasuunnitelmassa on määritelty tarkkaan, paljonko säilörehun lisäksi tarvitaan mm. viljaa, valkuaista ja kivennäisiä.

- Rehuanalyysit ovat oleellinen osa ruokinnan suunnittelua. Kun rehuanalyysejä otetaan kattavasti eri lohkoilta ja eri sadoista, auttaa se ennakoimaan suunnittelua ja sitä kautta pitämään ruokinnan tasaisena, muistuttaa ProAgrian asiantuntija Sanna Minkkinen.

Teerimäen tilalla säilörehu tehdään pyöröpaaleihin ja lypsylehmät ruokitaan appeella. Ape jaetaan kaksi kertaa päivässä. Aperesepti suunnitellaan koko karjan keskimääräisen tuotoksen mukaan. Lypsyrobotilta lehmä saa eläinkohtaisen annoksen täysrehua, jolla varmistetaan riittävä energiansaanti.

Viljelysuunnittelu osana kokonaisuutta

Tilalla käytetty rehu tuotetaan omilla pelloilla. Säilörehunurmi perustetaan nurmisiemenseoksella, jossa on timoteitä, nurminataa ja apilaa.

- Timotei maittaisi lehmille erittäin hyvin, mutta kuivina kesinä erityisesti savimailla sen kasvu on heikkoa. Siksi käytämmekin siemenseoksia, joissa on mukana apilaa. Syväjuuristen kasvien avulla saadaan turvattua riittävä nurmisato, kertoo Teemu.

- Kaikissa nurmikasvustoissa monilajisuus on etu. Silloin saadaan nurmen kasvu turvattua, vaikka olosuhteet vaihtelevat. Monilajisuus varmistaa myös kasvuston tiheyden ja siten lisää satoa, vahvistaa ProAgrian nurmen ja maidontuotannon asiantuntija Juhani Peltola.

Viljakasveina oman karjan rehuksi Teerimäen tilalla kasvatetaan ohraa ja kauraa. Viljelysuunnittelua tehdään yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa.

– Tulevina vuosina viljelemme kenties vain ohraa, mutta täytyy vielä Sannan kanssa miettiä, miten se vaikuttaa ruokintaan, pohtii Teemu.