Ruokinnanohjauksella enemmän tuottoa

Esa-Jussi ja Henriikka Jalasaho toimivat yrittäjinä 40 lehmän maidontuotantotilalla Vesannolla. Tilalla kasvatetaan teurasikään saakka omat sonnit ja liharotuiset lehmävasikat. Eläinten ruokinta perustuu hyvälaatuiseen säilörehuun ja viljaan.

Tilan toimintaa alettiin kehittää yhdessä ProAgrian ruokinnan asiantuntijan kanssa vuonna 2017. Tilalla on aina ollut erinomaista säilörehua. Karjapuolen kehittämistoimenpiteitä oli helppo lähteä tekemään, kun ruokintaa ei tarvinnut korjata suurilla väkirehumäärillä tai investoinneilla. Ruokinnan ongelmana oli loppulypsykaudella lihominen, mikä johtui väkirehuannosten jäämisestä turhan korkeiksi. Tämä johti eläinten laihtumiseen poikimisen jälkeen ja hitaampaan palautumiseen. Seurauksena tästä siemennysten aloittaminen myöhästyi ja poikimaväli venyi turhan pitkäksi.

Yrittäjän panos tilan tavoitteisiin pääsemiseksi on ollut määrätietoista. Kerran kuussa tehtävä koelypsy, tuotosseurantanäytteet ja niistä tehdyt tiineystestit antavat tärkeää tietoa tuotannon tilasta sekä ruokinnan onnistumisesta. Tilalla on lisätty rehuanalyysien ottoa sekä ruokinnan optimointia eläinterveyden ja talouden kannalta parempaan suuntaan.

Karjatsekin tavoitteet täyttyivät

Vuoden 2019 Karjatsekki-tilakäynnillä asetettu tiukka litramäärätavoite saavutettiin. Vuoden 2017 tasoon verrattuna meijeriin lähetetyn maidon määrä on noussut 80 000 litraa pitoisuuksien ollen huippuhyvät. Umpilehmille ja hiehoille on tehty uusia tiloja ja lypsynavetasta on saatu kaikki hyöty irti. Tämä on alentanut hiehojen poikimaikää kolmella kuukaudella ja ensikoiden tuotos on parantunut reilulla 1 000 kilolla.

Yhteistyö ProAgrian ruokinnan asiantuntijan kanssa on ollut tiivistä. Tilakäyntejä tehdään viidestä kuuteen vuodessa, jolloin seurataan eläinten kuntoluokkia, kasvua eri ikävaiheissa ja eläinkohtaisia väkirehuannoksia. Tehtyjen havaintojen avulla ruokintaa on saatu tarkennettua, kuntoluokat ovat tasoittuneet, mikä on alkanut näkyä muun muassa lehmien tiinehtymisessä. Karjan poikimaväli on pienentynyt 20 päivällä ja hormonihoitoja on käytetty aiempaa vähemmän. Tämä kertoo siitä, että ruokinta on tasapainoista ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ajoissa.

Tilan tulevaisuuden tavoitteena on korkeampi tuotostaso hyvillä pitoisuuksilla. Kehitystyö jatkuu, ja tavoitteena on siirtyminen robottilypsyyn.

Ida Kekäläinen
ruokinnan- ja tuotannonohjauksen asiantuntija
ProAgria Itä-Suomi