Robotista uutta motivaatiota työhön

– Laskelmat eivät näyttäneet vihreää valoa uuden navetan rakentamiselle. Kun näimme vanhaan navettaan tehdyn viimeisimmän pohjapiirustuksen, tiesimme heti, että tämä se on, Juho kertoo.

Eskolat ovat olleet yrittäjinä 10 vuotta. Investointiajatus lähti liikkeelle ”mitä haluamme tehdä isona?” -kysymyksestä. Molemmat pohtivat palkkatöiden vaihtoehtoja, mutta päätyivät jatkamaan tilaa.

– Tykkään niin paljon lehmistä ja olemme kymmenessä vuodessa saavuttaneet hyvän ammattitaidon, Silja perustelee.

Robottiin siirtymisen myötä fyysinen lypsytyö jäi pois. Muutos on tuonut uudenlaista motivaatiota työarkeen. Eskolat tarkkailevat jatkuvasti lypsyrobotin antamaa dataa ja reagoivat ja reagoivat sen mukaan esimerkiksi ruokintaan. Tilalla panostetaan laadukkaaseen säilörehuun, mikä näkyy laskelmissakin: rehukustannukset per tuotettu maitokilo ovat hyvin alhaiset.

Laskelmilla vaihtoehtoja

Vaihtoehtoina pyöriteltiin uuden navetan rakentamista, lisäsiipeä vanhaan navettaan tai vanhan muokkaamista. Yhteisnavettaa ja luomuakin pohdittiin. Eskoloille riittää kuitenkin tila, joka tarjoaa elämän eväät heille kahdelle. Investointitukikin ohjasi ennemmin vanhan navetan kunnostamiseen, sillä uuden rakentamisessa tukeen hyväksytyt kustannukset ovat melko kaukana todellisista.

– Vanhan korjaamisessa pitää myös sietää sitä, että lehmät ovat aina vähän tiellä ja tuotantomäärät laskevat rakennusvuonna, Juho summaa.

Talousasiantuntija Simo Solala on kulkenut Juhon ja Siljan rinnalla sukupolvenvaihdoksesta lähtien. Juho on etevä laskemaan, mutta tukea laskelmiin ja sparrausta he saivat Simolta.

– On tärkeää, että joku muu katsoo asioita ulkopuolisin silmin. Arvostan Simon rehellisyyttä ja realismia, Juho kiittelee.

Viisitoista kesää eteenpäin 

Silja ja Juho antavat kiitosta naapurikollegoille. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse – yhteiskoneet ja tiettyjen töiden jakaminen, kuten säilörehun tekovaiheet ja eri tuotantopanosten tilaaminen ja kilpailuttaminen, säästävät voimavaroja. 

Ammattitaitoaan he pitävät yllä seuraamalla tiiviisti alaa, tekemällä tilavierailuja ja osallistumalla muun muassa ProAgrian pienryhmiin.

– Omat vahvuudet pitää tunnistaa ja tietää, milloin kannattaa käyttää asiantuntijoita hyödyksi. Ruokinnansuunnittelussa hyödynnämme ProAgrian asiantuntijaa, Eskolat sanovat.

Nykyisellä järjestelyllä Siljan ja Juhon on tarkoitus jatkaa mielellään seuraavat 15 vuotta. 

– Tärkeää on hyväksyä asiat, joihin emme voi vaikuttaa ja käyttää energia niihin, joihin voimme, he toteavat.

Kaikille tärkeä strategia

Strateginen johtaminen on jokapäiväistä työtä. Se perustuu yrityksen strategiaan, joka laaditaan lyhyen aikavälin tavoitteiden kera pitkälle tulevaisuuteen. Strategia sisältää myös yrittäjien henkilökohtaiset tavoitteet.

– Strategiaan tulee tehdä tarvittaessa muutoksia. Se ei oikeastaan koskaan tule valmiiksi, sanoo ProAgrian strategisen johtamisen palveluiden palvelupäällikkö Anna Turunen. Selkeä strategia tarkoittaa, että yrittäjillä on tiedossa, mihin suuntaan he ovat menossa pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä ja millä keinoilla. Kun yrityksen tulevaisuuden suunta on selkeä, on helpompi nähdä tulevaisuuteen ja suunnata vaikeiden aikojen yli, myös henkisesti.

Maatilayrityksen strategiseen johtamiseen kuuluu mm. yrityksessä tehtävät päätökset ja niiden perusteeksi kerätyn tiedon analysointi.

– Strategiseen johtamiseen liittyy paljon taloudellisia kysymyksiä. Kannattavuuden ohella maksuvalmius nousee erittäin tärkeäksi epävakaissa olosuhteissa, summaa Turunen.