Reseptejä satotasojen nostoon luomutuotannossa

Name: Agency Leroy
Price range: $

25.3.2019 3 min lukuaika

Luomutuotanto

Satotason nostoon kannattaa panostaa niin lohko- kuin tilatasolla. Luomutuotteille on kysyntää.

Nyt kun uusia luomusitoumuksia ei tehdä ja kaikilla luomutuotteilla on hyvä kysyntä, kannattaa panostaa satotasojen nostoon niin lohko- kuin tilatasolla.

Varmista kylvösiemenen itävyys

Kaikki alkaa hyvästä kylvösiemenestä. Oman, hyvin itävän kylvösiemenen huolellinen kunnostaminen on luomutiloilla se tyypillisin vaihtoehto. Jos epäilet esimerkiksi omaa puintia olevan nurmensiemenen kasvukykyä, kannattaa käydä siemenkaupoilla ajoissa, että saat varmistettua hyvin talvehtivan ja riittävän monipuolisen siemenen saannin. Sertifioidun luomusiemenen tuotanto ja myös käyttö on Suomessa vähäistä. Luomalasta 10-24 % kylvetään sertifioidulla siemenellä, kun vastaava luku tavanomaisilla tiloilla on 30-40 %.

Ruokaviraston tilastojen mukaan kauden 2018-2019 siementen itävyydet ovat hyviä. Sekä sertifiointia varten tarkastetuissa että tilaustutkimusnäytteissä kevätviljojen keskimääräiset itävyydet ovat olleet yli 90 %. Viljanäytteille on ollut tyypillistä tällä kaudella, että peittaamattomien näytteiden keskimääräiset itävyydet ovat olleet samalla tasolla peitattuihin verrattuna.

Sertifiointia varten tarkastettujen hernenäytteiden keskimääräinen itävyys on ollut 87 % ja härkäpavulla 86 %. Heinistä timotein keskimääräinen itävyys on ollut 93 % ja nurminadan 91 %.

Jos aikoo kylvää vuonna 2017 puidulla siemenellä, kannattaa huomioida että itävyydet olivat tuolloin alhaisempia ja siemenerissä oli vaihtelua enemmän.

Tarkastele satotasoja useammasta näkökulmasta

Omien viljelysten satotasoja voi tarkastella monesta näkökulmasta. Monet ovat suosiolla jättäneet varjoisat kulmat tai kosteat reunat luonnonhoitopelloiksi, pois laskemasta viljelysten keskisatoja. Potentiaalisesti käyttökelpoisille mutta jostain syystä heikompituottoisille lohkoille puolestaan useimmiten tarvitaan perusparannustoimia. Joskus tarvittavat toimet ovat selvästi nähtävissä, joskus taas on kyse ongelmakimpusta, ja tarvitaan useampia korjaavia toimenpiteitä, kuten mm. OSMO-hankkeessa on todettu.

Pellon vesitalous ja maan tiiviys ovat usein taustalla näissä tilanteissa, mutta ennen toimiin ryhtymistä kannattaa peltoja käydä läpi asiantuntijan kanssa.

Suunnittele parannustoimet

Miten sitten kohtuullisen hyvin kasvavilla lohkoilla nostetaan satotasoja? Pellon hyvään kasvukuntoon on paljon paneuduttu viime aikoina: riittävä multavuus, hyvä mururakenne, maan tasapainoinen ravinnetila tai hyvä läpäisevyys alkavat olla monelle tuttuja asioita. Toinen asia on, kuinka pitkälle näitä on vielä ehditty parantaa. Suunnittelematta ei näitäkään parannuksia kannata tehdä.

Normaalia jokavuotista viljelysuunnittelua taas ovat oikean kasvilajin valinta oikeaan paikkaan viljelykiertoa, lajikevalinta sekä terveen, itävän ja puhtaan siemenen käyttö.

Paranna pellon ekosysteemiä

Yllämainittuja keinoja voi miettiä myös niin, että ne ovat pellon ekosysteemiin vaikuttamista. Pellon ekosysteemissä auringon energia sitoutuu kasveihin samalla kun ravinteet, vesi ja hiili kiertävät. Hyvän sadon tavoittelussa on kyse näiden kiertojen tehostamisesta. Esimerkiksi typpi, joka on usein kasvua rajoittava tekijä, tulee palkokasvien typensidonnan kautta maaperään ja muuttaa kemiallisissa ja biologisissa prosesseissa muotoaan ja vapautuu taas välillä kasvien käyttöön.

Varmista oikea viljelytekniikka

Näihin asioihin vaikutetaan myös omalla viljelytekniikalla. Esimerkiksi varmistetaan, että nurmet todella kasvavat hyvin ja sitovat runsaasti typpeä. Säädetään typen vapautuminen oikea-aikaisesti viljelykasvin käyttöön nurmen lajivalikoimalla ja oikealla muokkausajankohdalla. Otetaan viherlannoituksen jälkeisen vuoden syksyllä vapautuva typpi talteen aluskasvilla.

Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelua

Satotasojen lisääminen ja viljelyn tehostaminen tapahtuu monen asian summana. Oikeiden keinojen löytäminen vaatii asiaan paneutumista. Tässäkin asiassa kannattaa hyödyntää Neuvo 2020 –järjestelmää.

Reseptin kokosi luomuasiantuntija Karri Varpio.