ProAgrian kannanotto susitilanteeseen ja sen aiheuttamiin haittoihin

ProAgria ottaa kantaa siihen, että liian suuret susikannat aiheuttavat merkittävää haittaa yritystoiminnalle ja ylimääräistä painetta ja stressiä muutenkin kannattavuuskriisissä toimivalle alalle. Menetykset tiloille ovat olleet merkittäviä ja uutisia saadaan lukea jatkuvasti. Susikantoja pitää vähentää erityisesti alueilla, joissa kannat ovat kasvaneet liian suuriksi ja aiheuttavat taloudellista vahinkoa yrittäjille. Taloudellisten vahinkojen lisäksi liian suuret petokannat aiheuttavat pelkoa ja turvattomuutta.

ProAgrian lammasasiantuntijat kertovat, että tilanne on vakava ja siihen toivotaan muutosta. Käytännössä petoaidatkaan eivät pidä susia loitolla. Lampureiden huoli asiasta on suuri ja jaksaminen koetuksella. Monet pohtivatkin jo lammasyrittämisen lopettamista. Myös monella emolehmätilalla susiongelma on jo todellinen.

Tilanne koetaan yrittäjien näkökulmasta sietämättömänä. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa, jos arvokkaita geenivaroja tuhoutuu iskujen suuntauduttua lammaskatraisiin. Lisäksi maisemanhoitokohteiden hoito alkaa käydä mahdottomaksi monilla lammas- ja emolehmätiloilla. Asia on jo hallitusohjelmassa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta siten, että se ottaa huomioon myös sosiaalisen ja taloudellisen kestokyvyn. Tämän kirjauksen täytäntöönpanoa odotetaan.

Susivahingot uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

Kotimaiset lampaiden alkuperäisrotumme suomenlammas, kainuunharmas, ahvenanmaanlammas ja suomenvuohi ovat erinomaisia laiduntajia. Sopivan kokonsa ja ketteryytensä vuoksi kuljettaminen saariin on helppoa ja ne liikkuvat sujuvasti haasteellisemmassakin maastossa. Geenivara-hanke pakastaa alkuperäisrotujen eläinainesta eli spermaa ja alkioita, kuitenkin suurin osa eläinmateriaalista on elävinä tiloilla.

Riistavahingot.fi-palvelun mukaan viimeisen vuoden aikana on ilmoitettu 282 kotieläimiin kohdistuvaa suurpetovahinkotapausta, joissa 178 tapauksessa on ollut kyseessä susi. Lampaille on kirjattu 65 vahinkotapausta, joissa on menetetty 407 lammasta. Tapaukset, joita ei ole ilmoitettu, eivät näy tilastoissa. ProAgrian asiantuntijoiden mukaan susivahinkoja on sattunut yli kahdellekymmenelle ProAgrian asiakastilalle.

Laidunten hyödyntämien heikkenee

Alan kaikki sidosryhmät tekevät työtä sen eteen, että häirikkösusien poistolupia saataisiin. Valitusmahdollisuuden vuoksi osaa saaduista luvista ei saada vietyä käytäntöön. Pikaista ratkaisua ei ole tiedossa, koska byrokratia on hidasta. Lampurit ottavat kaikki lailliset suojelukeinot laitumilla käyttöön: petoaidat, valokarkottimet, petotulet, radiot, seurantapannat jne. mutta osassa tapauksista hyökkäyksiltä ei ole silti vältytty. Tilat joutuvat ottamaan eläimiä sisään, vaikka laitumilla olisi vielä syötävää.

Tilanne on elinkeinonharjoittajalle henkisesti raskas, kun petoaitojen suojaukseen ei voi enää luottaa. Tuottajien jaksaminen on koetuksella. Petovahinkoja kärsineiden tilojen on vaikeaa saada kriisitukea, apua ja välitöntä tukea vahingosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Moni miettiikin eläintenpidon lopettamista tukalassa tilanteessa.

Luonnon monimuotoisuus ja maisemanhoitotyö vaarassa

Maisemanhoitokohteet ja luonnonlaitumet ovat alueita, jotka eivät sovellu ihmisruuan tuottamiseen eli esimerkiksi viljan tuotantoon. Näin ollen maisemanhoito on erinomainen keino tuottaa liha- ja villatuotteita. Ympäristösopimuksien tavoitteena (CAP) on lisätä monimuotoisuus ja maisemanhoitosopimusalaa 46 000 hehtaariin nykyisestä 31 400 hehtaarista. Lampaat ovat suurin eläinryhmä, jotka laiduntavat näitä alueita. Susien lisääntyvä määrä ja ihmisarkuuden vähentyminen uhkaavat maisemanhoitoa.

Vaadimme häirikkösusien poistoa ja kannanhoidollista metsästystä niin, että susien ihmisarkuus lisääntyy. Pikaisia toimia tarvitaan, jotta maisemanhoito ja lammastuotanto voisivat jatkua. Lampaat käyttävät pääasiallisena ravintonaan nurmirehuja eli heinää, säilörehua ja laidunruohoa. Suuri osa rehujen saannista tulee laiduntamalla, mikäli siihen on mahdollisuus.

Lisätietoja

Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 040 508 1393, harri.makivuokko@proagria.fi

Milla Alanco-Ollqvist, erityisasiantuntija, lammas- ja vuohituotanto, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, puh. 040 7060 558, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi

Kaie Ahlskog, erityisasiantuntija, lammas- ja vuohituotanto, ProAgria Etelä-Suomi, puh. 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi

ProAgrian lammasasiantuntijat löydät asiantuntijahaustamme.