12.9.2017 3 min lukuaika

ProAgria 220 vuotta

Name: Agency Leroy
Price range: $

12.9.2017 3 min lukuaika

ProAgrian tarina alkaa vuodesta 1797, kun Suomen Talousseura perustettiin. Useiden vaiheiden jälkeen olemme 220-vuotias ProAgria.

Juuret ja siivet

Elettiin marraskuun 1. päivää vuonna 1797. Ryhmä henkilöitä kokoontui piispa Jacob Gadolinin kotiin. Kuninkaalta oli tullut käsky perustaa Suomen Talousseura. Tarvittiin voimaa Suomen maatalouden, elinkeinojen ja kaupan kehittämiseksi. Into ja innostus leimasi osallistujia.

Ensimmäinen tehtävä oli katovuoden jälkeisen nälänhädän taltuttaminen. Miten tehdä hätäravintoa jäkälistä ja miten viljellä perunaa? Tästä käynnistyivät talousseurojen perustamiset eri puolille Suomea ensin Etelä-Pohjanmaalle ja sitten Ouluun.

ProAgrian matkalla on ollut isoja yhteiskunnallisia tehtäviä. Organisaation aloitteista on perustettu pankit, sähköyhtiöt, merkittävät teollisuuden haarat ja monet muut yhteiskunnalliset toimijat.

Suomen itsenäistymisen aikaan tuettiin maatalouden ja pienviljelyksen kehitystä. Sota-aikana varmistettiin elintarvikehuolto ja sen jälkeen toteutettiin asutustoiminta. Maatalouden koneistuessa koulutettiin menetelmiä ja vahvistettiin osaamista. Seuraavaksi panostettiin toiminnan tehokkuuteen, suunnitelmallisuusteen ja kannattavuuteen. EU toi mukanaan viljelijöiden tukemisen kannattavuuden kehittämisessä ja tukihaussa. Tällä hetkellä keskitytään maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen, johtamiseen ja mittaamiseen, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja osaamisen kehittämiseen.

220 vuotta neuvontaa

2020

Digitaalisuus vauhdittaa voimakkaasti yhteiskunnan muutosta.

Rakennemuutos kiihtyy. Kiertotalous voimistuu. Haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ProAgria panostaa digitaalisiin palveluihin ja alkaa tuottaa tietoa hiilijalanjäljestä.

2010

Talouskasvu hiipui ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Sosiaalinen media jatkoi kasvuaan. Digitaalisuus alkoi.

Yksikkökoot kasvoivat, yritykset monialaistuivat ja johtaminen korostui. Asiantuntijat erikoistuvat ja talousasiat painottuivat neuvonnassa.

2000

Internet, ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys vaikuttavat.

Tilakokonaisuuden johtaminen ja kilpailukyky korostuvat. Kansainvälisyys ja uudet teknologiat nousivat neuvontaan. ProAgria perustettiin verkottamaan neuvontaa asiakkaan hyödyksi.

1990

Voimakas lama vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Suomi liittyy EU:hun.

Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistui. Neuvonta luotsasi Suomen maatilat EU-aikaan ja alkoi tarjota palveluja myös liitännäiselinkeinojen kehittämiseen. Elintarvikeketjun kilpailukyvyn kokonaisuus hahmottui neuvonnassa.

1980

Eletään hyvinvointivaltion aikaa taloudellisessa nousukaudessa.

Isännyyden ja emännyyden vaihdokset ja IEVA rohkeasti esille. Neuvonta edelläkävijänä teemalla yhteinen ympäristömme. Tietotekniikka matkasi neuvojien mukana tiloille.

1970

Maalta muutto voimistuu, pientilat pakettiin. Tuotannon rajoitusten aikaa.

Talousneuvonta vahvistui tärkeäksi osaksi neuvontaa. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät laajennettiin kasvintuotantoon. Neuvonta yhdisti voimansa Maatalouskeskusten Liitoksi.

1960

Maatalous koneistuu. Murrosaikana osallistutaan ja otetaan kantaa. Teollistuminen lisääntyy.

Yhteiskoneita hankittiin ja konekonsulentit kiersivät tilaisuuksissa. Neuvontaa tarvittiin opastamaan koneiden valinnassa ja etenkin peltojen saattamisessa koneilla ajettavaan kuntoon.

1950

Asutustoiminnalla uutta peltoa ja uusia tiloja. 420 000 siirtolaista tarvitsee uuden kodin. Sotakorvaukset maksettavana.

Yhteistoiminta korostui maamiesseuroissa. Uudisrakentamisen pohjana käytettiin laajalti neuvontajärjestön tyyppipiirustuksia. Neuvojat ohjasivat ja valvoivat asutustilojen rakentamista.

1940

Tuotantotaistelu ja elintarvikehuolto naisten käsissä.

Neuvojat ohjasivat tuotantoa, tekivät viljelysuunnitelmat ja vastasivat työvoiman järjestelyistä.

1930

Maatalouden kulta-aikaa. Maataloustuotanto kasvaa ja Suomi vaurastuu vähitellen.

Ammattitieto levisi maamiesseuroissa ja pienviljelijäyhdistyksissä. Maatalouspolitiikan tavoitteeksi asetettu omavaraisuus saavutettiin tuottavuutta lisäämällä ja peltoja raivaamalla.

1920

Torppareista itsenäisiä viljelijöitä, joilla omat tilat ja pellot.

Poliittiset laineet heilauttivat myös neuvontaa. Maahan perustettiin kaksi uutta järjestöä tarjoamaan neuvontaa pientilallisille ja itsenäistyneille torppareille.

1910

Suomi itsenäistyy, osuustoiminta nousee ja maamiesseuroja perustetaan.

Neuvojat ja kansakoulun opettajat toimivat tiedon levittäjinä. Maataloustuotanto kehittyi nopeasti.

1898

Kansanvalistuksen aikaa, teollistuminen ja energiahuolto käynnistyvät.

Neuvonta panosti erityisesti kyntöauran tutuksi tekemiseen ja käyttöön. Karjantarkkailu aloitettiin neljäntenä maailmassa. Maatalousseurojen Keskusliitto perustettiin.

1890