Prittisten vahvat vasikat

Vahvat Vasikat -täsmäpalvelu vasikoiden hoitorutiineihin

Vahvat Vasikat -täsmäpalvelussa mietitään yhdessä tilan kanssa vasikoiden hoitorutiineja. Antti ja Outi Prittinen Kalajoelta käyttävät laajasti ProAgrian ja muiden yritysten palveluja kehittääkseen tilaa. –On hyvä, kun tilalla käy useampi neuvoja tilasokeuden estämiseksi, summaa Antti.

Voidakseen hyvin vasikka tarvitsee tilaa, lepoa, valoa, ilmaa, vettä ja rehua. Jos yksi näistä nuorkarjan havaintotimantin kulmista uupuu, riski sairastua kasvaa. Prittisillä vasikoiden päiväkasvut juottokaudella ovat todella hyvät, yli 1000 g/pv, sukupuolesta riippumatta. –Terveitä, hyvin juovia vasikoita on helppo ja mukava hoitaa, Prittiset sanovatkin yhdestä suusta ja jatkavat: Krypto aiheutti vasikoille ripulia ja lisäsi hoitotyötä, nyt kun siitä on päästy eroon, on helpompaa.

Karjan paras geneettinen taso

Vasikat ovat tämän hetken paras karja-aines, joka navetassasi majailee. Tulevaisuuden satatonnareihin panostaminen kannattaa. On monia kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia siitä, että juottokaudella hyvin hoidetut ja kasvaneet vasikat tuottavat eniten maitoa, niin keskituotoksella kuin elinikäistuotoksella mitattuna. Lisäksi tunnusluvut hedelmällisyydessä hiehoina ja ensikkokautena ovat parempia. Outin innostus jalostuksessa näkyy. –Moniroturisteykset ja vähän erikoisemmat rodut kiinnostavat, ja maidon pitoisuudet, hän huudahtaa.

Elämän eliksiiri = ternimaito

Prittiset kävivät keväällä ÄlyNauta-hankkeen Satatonnarin ensiaskeleet -luennolla ja sieltä mukaan tarttui ideoita. Ternimaidon vasta-aineiden mittaaminen Brix-mittarilla on aloitettu ja lisäksi vasikoiden juomajauheen valmistus otettiin seurantaan. Outi selittää tilan poikimakäytäntöjä: –Ternimaito annetaan pian vasikalle, yöt ovat kuitenkin nukkumista varten! Normaalisti poikiminen tapahtuu poikimakarsinassa, mutta nyt harmillisesti osa poikivista joutuu poikimaan parressa, kun lehmäpaikkojen määrää on nostettu. Erityisesti parteen poikivia valvotaan tarkasti, Outi kertoo.

Antti ja Outi Prittinen Kalajoelta käyttävät laajasti ProAgrian ja muiden yritysten palveluja kehittääkseen tilaa. Prittiset kävivät keväällä ÄlyNauta-hankkeen Satatonnarin ensiaskeleet -luennolla ja sieltä mukaan tarttuneita asioita on otettu hyvällä menestyksillä käyttöön vasikoiden juotossa. Kuva: Tuija Korpela

Liika on liikaa ja liian vähän on oikeasti liian vähän

Antti kertoo, että juomajauhejuotolle siirryttäessä vasikat menivät helposti ripulille. –Juomarehu tehtiin säkin ohjeen mukaan, mutta tilavuusmitalla otettu juomarehun määrä olikin eri mitä grammoina suositeltiin. Vasikat tulivat helposti ripulille. Toimintatapaa muutettiin ja nyt juomarehun määrä punnitaan vaa’alla aina kun säkki vaihtuu, lämpötila mitataan lämpömittarilla ja sekoitus tehdään vispilällä. Vasikat makaavat tyytyväisenä karsinassa, kun hakee tuttiämpärin pois, toteaa Antti. Ennen juomajauhetta meni reilusti liikaa, yli 20 %. Nyt juomajauhetta annetaan suositusten mukaan ja kokonaiskuiva-ainepitoisuus on 14 %. Liian suuri kuiva-ainepitoisuus aiheuttaa vasikoille ruuansulatusongelmia, liian matala jättää vasikat nälkäisiksi ja päiväkasvut kärsivät.

Brix-mittari antaa suuntaa juomajauheesta valmistetun maitojuoman kuiva-ainepitoisuudesta, mutta suoraan lukema ei kerro juoman kuiva-ainetta, se täytyy laskea. Prittisillä vasikat juovat 2 krt/pv maksimissaan 6 l kerralla vasikan iästä ja koosta riippuen. Vasikoilla on muutaman päivän iästä alkaen tarjolla vasikkaväkirehua, heinää ja vettä. –Vasikoiden välillä on eroja, kuinka pian alkavat syödä kuivarehua ja juoda vettä. Kun maitojuomaa vähennetään alkavat muutkin rehut kiinnostavat ihan eri tavalla, Antti selittää. Vasikan ruuansulatuskavan kehittymisen ja ravintoaineiden imeytymisen kannalta on tärkeää, että juomalta vieroitus tapahtuu asteittain. Vasikan juottokausi on kuitenkin vain n. 2 kk, joten kuivarehuihin totuttelu kannattaa aloittaa heti.