Peltojen hiilensidontaa tutkitaan laboratoriossa ja kentällä
Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kerryttämällä maahan orgaanista hiiltä. Se parantaa samalla maan rakennetta ja kasvukuntoa muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Viljelijälle suurin hyöty näkyy parantuneessa sadontuotossa.
Kun tutkitaan hiilen
sitoutumista maaperään laboratoriossa, pyritään olosuhteet saamaan mahdollisimman
vakioksi. Luonnossa näin ei ole, minkä vuoksi asioita on hyvä tarkastella myös
pelloille perustettavissa kenttäkokeissa.
Laboratoriosta käytännön viljelyyn
Luken maaperälaboratorio on täynnä erilaisia maa-aineksia sisältäviä pulloja ja purnukoita. Nämä maat on suljettu ilmatiiviisiin astioihin, joissa kaikki maahengityksessä vapautuva hiilidioksidi saadaan sidottua talteen ja mitattua. Itse maanäytteistä tarkastellaan vapaana esiintyvässä ja mineraalipinnoille sitoutuneessa hiilessä tapahtuvia muutoksia. Näistä tuloksista saamme kuulla pian!
Tutkimuksessa on mukana erilaisia peltomaita, kuten hienojakoista savea Hämeestä, hiesua Keski-Suomesta ja karkeampia hietoja Pohjois-Savosta. Tarkastelussa on myös muutamia vuosia tai jopa vuosikymmeniä nurmikasvuston alla rauhassa olleita peltomaita ja pari metsämaatakin. Osaan maista on sekoitettu orgaanista eli eloperäistä ainesta: heinäsilppua, naudan sontaa tai puukuitua.
Mustialan opetusmaatilla tutkitaan syväkynnön vaikutuksia
Mustialan opetusmaatilalle on perustettu kenttäkokeita, joissa tutkitaan mm. syväkynnön vaikutuksia. Voisiko hiiltä kerryttää muokkaamalla orgaanista ainesta syvemmälle maahan? Millainen vaikutus ravinnekuidulla on hiilensidonnan näkökulmasta? Mustialaan on perustettu koeruutuja viidelle eri toimenpiteelle:
Koeruudut on jaettu viidelle eri toimenpiteelle:
- Syväkyntö + nollakuitu pohjamaahan + ravinnekuitu pintaan. Kyntösyvyys n. 40 cm.
- Syväkyntö + ravinnekuitu pintaan. Kyntösyvyys n. 40 cm
- Syväkyntö
- Normaali kyntö + ravinnekuitu pintaan
- Normaalikyntö
Hiilen määrää
ja sen muutoksia, kasvihuonekaasujen vapautumista ja maan kasvukuntoa päästään
tarkastelemaan tarkemmin tulevalla kasvukaudella. Näitä ja muita koetuloksia
jäämme mielenkiinnolla odottamaan!
Kivennäismaapeltojen hyödyntämistä hiilinieluina tutkitaan HiiletIn-hankkeessa, jonka lähtökohtana on Suomen hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2035. Hankkeessa työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat ovat Suomen huippuosaajia.
Kirjoittajina
HiiletIn-hankkeen projektipäällikkö ja erikoistutkija Helena Soinne,
Luke, erikoistutkija Riikka Keskinen, Luke, tutkimusprofessori Jari
Hyväluoma, Luke sekä ympäristön ja maan
kasvukunnon valtakunnallinen huippuosaaja Netta Leppäranta,
ProAgria Etelä-Suomi.
Peltomaan
prosessit hiilensidontatoimien kohdentamisen pohjana (HiiletIn) -hanke edistää
hiilineutraaliustavoitetta 2035 tuottamalla tietoa maan ominaisuudet
huomioivista menetelmistä orgaanisen aineksen ja siten hiilen kerryttämiseksi
sekä maan hiilen hävikin vähentämiseksi. Hanke tuottaa arvion kivennäispeltojen
hiilensidontapotentiaalista ja analyysin ohjauskeinoista, joiden avulla
maaperän hiilensidontakykyä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää. ProAgria vastaa hankkeen viestinnästä.