Päiväkasvutavoitteeseen ilman kikkailua ja kohtuullisin kustannuksin

2 min lukuaika

Referenssit

Tärkeintä on panostaa säilörehun laatuun, huonoa säilörehua ei apesekoitinkaan paranna.

Jari Paulasaari on tyytyväinen ProAgrian asiantuntijan tekemään ruokintasuunnitelmaan, koska sitä noudattamalla päiväkasvutavoite on saavutettu kustannustehokkaasti.

Tärkeintä on panostaa säilörehun laatuun, huonoa säilörehua ei apesekoitinkaan paranna. Rehu- ja kivennäisanalyysin perusteella tiedetään, mitä täydennystä kotoisille rehuille oikeasti tarvitaan. Onneksi joka vuosi on myös uusi mahdollisuus tehdä entistä parempaa rehua!

Ajan kilometritolkulla keskellä alavaa lakeutta. Metsänranta on yllättävän kaukana ja tuolla jossain tulisi häämöttää naudanlihantuotantotila Jäpinperä Oy. Jäpinperän tila on ternistä teuraaksi -lihanautatila Ilmajoella, ja sitä luotsaavat Jari ja Päivi Paulasaari. Tilalla on vasikoiden lisäksi 600 loppukasvatuspaikkaa.

ProAgrian asiantuntijan tekemällä ruokintasuunnitelmalla on saavutettu päiväkasvulle asetetut tavoitteet.

- Viljan määrän lisääminen appeeseen on ollut oikea ja kannattava ratkaisu. Kalliimpaa rypsiä ei ole syötetty eläimille kolmeen vuoteen, ja rehun valkuainen on riittänyt hyvin, Jari Paulasaari toteaa.

Ruokinnan ohjenuorana on selkeät linjat, kohtuulliset kustannukset ja päiväkasvutavoitteen täyttyminen.

- Perusta on hyvässä ohrassa. Lisäksi tärkkelysperunan sivutuote, perunarehu sitoo ja tasoittaa appeen koostumuksen, joten sitä on hyvä syödä, eikä aineksia pysty syödessä valikoimaan. Tällä hetkellä päiväkasvu on yli 650 grammaa, eikä suurempaa kasvua ole järkevää tavoitella. Viljan hinnan nousun myötä on mietittävä päiväkasvutavoitteen alentamista, ellei lihan teurashinta nouse, Jari miettii.

Hyvinvointi ja laatu kulkevat käsikkäin

Jäpinperällä tuotetun lihan laatu täyttää teurastamon kriteerit hyvin, joten lihasta saadaan laadun perusteella parasta tuottajahintaa. Tämän lisäksi eläimet ovat terveitä, puhtaita ja hyvinvoivia. Eläinten hyvinvointiin kiinnitettään huomiota myös teurastamon suunnasta.

Ruokinnan kantava ohjenuora on sekin, ettei ruokintapöytä saa olla koskaan tyhjä. Raikas, uusi ape jaetaan puhdistetulle pöydälle. Kylläisyyttä mitataan sillä, miten aktiivisesti syömään tullaan, kun uusi ape on jaettu. Jos koko joukko ryntää syömään kerralla, tiedetään, että ruokintaa on nopeutettava.

Sonnipojat nykyttelevät tyytyväisinä: ”Ape on maistunut ja sitä on ollut riittävästi”, kehuvat kuorossa.

Rehuanalyysistä kaikki lähtee

- Tänä vuonna viljan hinta on korkeampi, kuin vuosiin. Samalla säilörehusadot ovat olleet vaihtelevia. Rehu- ja kivennäisanalyysin merkitys korostuu kustannusjahdissa, että tiedetään, mitä täydennystä kotoisille rehuille oikeasti tarvitaan, ProAgrian kotieläintuotannon asiantuntija Kirsi Mattila-Löppönen kertoo ruokinnan suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä ja jatkaa:

- Rehuanalyysin ja varastojen arvioinnin jälkeen voidaan suunnitella tarvittavat täydennyskomponentit ja määrät. Syksyllä on vielä mahdollista saada esimerkiksi tuoreleikettä ja perunarehua paikkaamaan viljan tai säilörehun puutetta. Korsirehuakin on helpompi hankkia vielä kasvukauden aikana, kuin talvella. Tärkeintä on panostaa säilörehun laatuun.