Paappalan tila luottaa kultivointiin

2 min lukuaika

Referenssit

Ison tilan pinta-ala edellyttää tehokkuutta ja hyvin suunniteltua vesitaloutta.

Timo Laaksonen, Lieto. Kuva: Sanna Lindén

Lietolaisen Paappalan tilan isäntä Timo Laaksonen viljelee 900 hehtaaria. Hän sai kipinän maatalousyrittäjyyteen 80-luvun lopulla suorittaessaan opintoihin liittyvää työharjoittelua. Oppi-isä oli aikanaan suuri viljelijä ja edelläkävijä.

- Asun isoisäni pakkohuutokaupasta 1920-luvulla ostamalla tilalla. Ostin aikanaan 80-luvulla äitini perikunnalta 12 hehtaaria peltoa, ja siitä se sitten alkoi.

Pellot ovat puoliksi omia, puoliksi vuokrattuja, ja niistä noin 2/3 sijaitsee viiden kilometrin säteellä tilasta. Kylvöt tehdään tehokkaasti ilman turhia maantieajoja. Tällä hetkellä pelloilla kasvaa ruista, syysvehnää, kevätvehnää, ohraa, kauraa, ruokahernettä ja kuminaa. Syyskasveja pyritään viljelemään noin puolet pinta-alasta. Laaksonen lisää myös rukiin alaa 200 hehtaariin.

- Suomalaisessa leivässä tulee olla suomalaista ruista. On ihan älytöntä tuoda sitä muualta. Monet pelkäävät sen viljelemistä, mutta ei se sen vaikeampaa ole, kannustaa Laaksonen.

Rukiin toimituksesta Laaksosella on sopimus Fazerin kanssa. Muuta viljakauppaa tehdään Hankkijan ja jonkun verran Lantmännenin kanssa, ja satoa toimitetaan myös paikalliselle rehutehtaalle.

Salaojissa menestyksen salaisuus

Isolla pinta-alalla tappio kertautuu, joten tehokkuus on tilalla keskiössä. Laaksosen peltolohkoja ei kynnetä kuin kerran viidessä vuodessa tai rukiin jälkeen, sillä kultivointi on nopeampaa ja säästää palkka- ja polttoainekustannuksia.

- Kultivoinnissa kasvijätettä jää enemmän pintaan, mikä tuntuu parantavan maan rakennetta.

Maan kunto on tärkein seikka, johon voi itse vaikuttaa. Salaojituksen on toimittava, joten vesitalouden suunnittelusta ja seurannasta tulee pitää huolta. Laaksosen pelloista suurin osa on syysviljoihin erinomaisesti sopivia jokivarsipeltoja, jotka ovat luonnostaan johonkin suuntaan vinossa eikä vesi jää seisomaan.

Peltoja ei pidä köyhdyttää

Onnistunut sato vaatii salaojien lisäksi hyvän, korkean pH:n sekä korkean fosforitason. Laaksosen mielestä peltoja ei tule köyhdyttää.

- Fosforia parjataan, mutta kokemukseni mukaan ilman fosforia mikään ei kasva. Kun pelto kasvaa kunnolla, fosfori ei myöskään huuhtoudu. Ukkoskuurolla sade sen sijaan vie huonojuuriset kasvit pellosta kaiken mennessään.

Menestystä ei olisi myöskään ilman erinomaisia työntekijöitä. Tilalla työskentelee kaksi vakituista työntekijää sekä tarpeen mukaan kausiapulainen. Lohkokirjanpito ja viljelysuunnitelmat on puolestaan ulkoistettu ProAgrialle, Finska Hushållningssällspaketille. Laaksonen arvostaa saamaansa asiantuntijan käytännönläheistä apua.

Sanna Lindén