Onnistunut ruokinta on kokonaisuuden hallintaa

Arvolan Karjapiha Oy:n Minna ja Jukka Määttä kehittävät maitotilaansa Vaalan Veneheitossa tavoitteellisesti ja uusista oivalluksista iloiten.

– Volyymista hyötyy, jos toiminnan laatu on kunnossa. Kun kannattavuus on entistä haasteellisempaa, kokonaisuus on hallittava, että voi investoida tulevaisuuteen, Jukka Määttä pohtii.

Tällä hetkellä 112 lypsävän ja 80 tulevan lypsylehmän maitotila siirtyi aperuokintaan pari vuotta sitten.

– Halusimme lisätä ruokinnan kotovaraisuutta ja saada enemmän kuiva-ainekiloja karjalle. Kun oma peltoreservi tuotti rehuviljaa, oli helppo nostaa viljan osuutta ja pienentää ostorehukustannuksia.

Tavoitteessa on onnistuttu yli odotusten. Ostorehukustannukset ovat laskeneet lähes sentin litralta ja ruokinnan kate on parantunut yli eurolla lypsävää kohti päivässä.

– Kun kaikki tavara kulkee vaakojen kautta, syötyjen kuiva-ainekilojen todentaminen on helppoa ja tarkkaa.

Tuloksien tulkintaa

Tuotos on avattu numeroiksi, joita tutkitaan ja tulkitaan ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntijan Minna Tannerin kanssa. Aperuokinnan aikana energiakorjattu maitotuotos eli EKM on noussut 10 600:sta 12 450 kiloon. Myös ruokinnan taloudellisuus on parantunut. Säännölliset päivälaskelmat pitävät tilanteen tasalla.

Lypsävät syövät keskimäärin 26 kiloa kuiva-ainetta, jolla on päästy yli 42 EKM kg/päivä tuotokseen. Kun yhdellä kuiva-ainekilolla tulee 1,6 kiloa maitoa, hyötysuhde on automaattilypsytilojen parasta kymmenystä. Siihen kuuluu myös tilan lehmien EKM kg/elinpäivä, joka on 15,8.

– Ruokinta on kokonaisuus, joka alkaa pellolta. Sen aperuokinta on viimeistään todistanut. Peltoviljelyn virheitä ei voi korvata navetassa, Jukka Määttä sanoo.

Yksilöllistä hoitoa

Eläinten hyvinvointiin on satsattu pikku vasikoista alkaen. Prosessit on kirjattu ja vanhasta navetasta tehty vasikkatilat ilmanvaihtotuubeineen. Toinen tärkeä ryhmä ovat umpilehmät, joilla on katettu ulkoteltta jaloittelutarhan yhteydessä. Eläimet poikivat sopivassa kuntoluokassa ja lypsykausi alkaa sujuvasti.

Poikimista odottavilla lehmillä on vuonna 2004 valmistuneessa navetassa oma kuusipaikkainen osastonsa, jossa niitä tarkkaillaan ennen siirtoa olkipohjaiselle poikimaosastolle.

– Sorkat hoidamme järjestelmällisesti itse kaikilta umpeen laitettavilta, kaksi kuukautta poikimisesta ja myöhemmin tarpeen mukaan, Määtät kertovat.

Katso video

Biocode on uusi ympäristövaikutusten laskentajärjestelmä, joka tuottaa tietoa maidon hiilijalanjäljestä. Arvolan Karjapihan tarina ilmastonmuutoksen hillinnästä.