Omankokoisilla askelilla kohti päämäärää

Aloittavia yrittäjiä Tuomo ja Satu Pulkka kannustavat tekemään oman näköisiä ratkaisuja ja miettimään vaihtoehtoja. Kannattaa myös antaa arvo toisten ratkaisuille ja tilakohtaisille menettelyille. - Kaikkien ei tarvitse toteuttaa asioita samalla tavalla, mutta unelmista kannattaa pitää kiinni.

Tuomo ja Satu ovat olleet maitotilayrittäjiä vuodesta 1998. Silloin tilalla oli 30 lypsylehmää ja 80 hehtaaria peltoa. Vuonna 2001 pari laajensi navettaa ja erikokoisten laajennusten kautta lehmämäärä nousi parsinavetassa lopulta 70 lypsävään.

Nyt lypsylehmiä on 130 ja vuonna 2011 investoitiin uusi kahden robotin pihattonavetta. Peltoa on viljelyssä sopimusalojen kanssa noin 180 hehtaaria, osa peltotöistä on ulkoistettu urakoitsijalle. Navetalla työskentelee yrittäjien lisäksi vakituinen karjanhoitaja. Myös yrittäjäparin kolme poikaa on mukana tilan töissä.

Suunnitelmallisesti kohden tavoitteita

Perkkiön tilaa on kehitetty systemaattisesti ja alusta alkaen työnjakoa on tehty yrittäjäparin kesken mielenkiinnon mukaan: Satu vastaa eläimistä ja Tuomo hoitaa peltopuolen. Tuomo pyörittelee mielellään myös talouslukuja ja kirjanpitoa, mutta yhteistyö ProAgrian asiantuntijoiden kanssa on myös tärkeää. Ulkopuolista näkemystä on haettu esimerkiksi investointiin, talouden hallintaan, nurmen tuotantoon, eläinten ruokintaan ja työn priorisointiin. Myös esimerkiksi eläinlääkärin kanssa tehdään yhteistyötä eläinten terveyden eteen.

- Vuonna 2013 mietittiin, että täähän sujuu tosi hyvin. Uusi navetta oli juuri rakennettu. Se oli lähtenyt hyvin pyörimään ja lainoja saatiin lyhennettyä suunnitelman mukaan. Sen vuoden jälkeen toimintaympäristö on muuttunut koko ajan. Suunnitelmallisuus korostuu nyt entistä tärkeämpänä, Satu toteaa.

Toimintaympäristöä on muuttanut niin maitomarkkinoiden tilanne kuin sääolosuhteet. Peltojen kuntoon ja satotasoihin panostaminen koetaan myös tärkeäksi: - Ei ole ihan sama mitä pellolla huitelet tehdä. Nurmen satotasot ja nurmirehun laatu ovat iso kivijalka koko taloudelle, yrittäjät painottavat.

Mitä näkyy tulevaisuudessa?

Kehittämisessä kannattaa pitää omat tavoitteet, visio ja päämäärä kirkkaana mielessä. Yrityksen vahvuuksien löytäminen ja samalla myös heikkouksien tunnistaminen auttavat hahmottamaan tarvittavat toimenpiteet. Yrittäjäpari painottaa, että suunnitelmien pitää pohjautua laskelmiin, mikä kannattaa ja mikä ei. Vaikka asiantuntijoita käytettäisiin suunnittelussa apuna, yrittäjä vastaa viime lopussa kaikista päätöksistä.

Perkkiön tilan kehittämissuunnitelma ja visio seuraaville askelille on jo selvä. Niihin vaikuttavat kuitenkin esimerkiksi pellon saatavuus ja mahdollisten jatkajien innostus.

Satu pohtii tulevaisuutta koko alan kannalta: - Jatkossa entistä isommassa osassa ovat ympäristöasiat ja miten niitä voisi ennakoida omalla tilalla. Isossa roolissa on myös se, mitä kuluttaja haluaa ja arvostaa tulevaisuudessa. Oman tilan kannalta tulevaisuuden energiaratkaisut ja niiden soveltaminen tilatasolla kiinnostavat myös.

Yrittäjä, et ole kone

Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi halutaan satsata yrittäjien terveyteen ja jaksamiseen. Töiden organisointi ja työstä irtautuminen ovat tärkeitä. Yrittäjien mukaan vaikeitakin aikoja mahtuu vuosien varrelle. Kuitenkin tilan tulevaisuuden suunta on ollut selvillä koko ajan ja se on auttanut menemään haasteiden yli. Vaikeamman ajanjakson jälkeen osaa arvostaa tasaista, rauhallista arkea.

On tärkeää päästä palautumaan vastoinkäymisistä. - Jos asioita kasaantuu ja paljon vastoinkäymisiä tulee eteen, se oravanpyörä pitäisi saada pysäytettyä ajoissa. Ihminen ei ole kone ja työstä palautuminen on oikeasti tärkeää, Satu miettii. Harrastukset ja ystävät ovat henkireikiä, joista kannattaa pitää kiinni. Etenkin koko alaa koettelevina aikoina keskustelut muiden yrittäjien kanssa ja sekä muut sosiaaliset kontaktit antavat voimaa.

Paula Antikainen