Olkikattilasta joustavasti lämpöä

Kylä-Puhjun tilan uusi olkikattila on pääsemässä tositoimiin. Kattila hankittiin alkukeväällä tarkan harkinnan ja vaihtoehtovertailun tuloksena.

Olkikattila sopii lämmitysratkaisuksi kasvinviljelytilalle, jossa 150 ha viljelykset tuottavat monenlaista olkea ja lämmöntarve vaihtelee paljon. Varsinaissuomalaisella tilalla viljellään viljoja, ruokahernettä, sokerijuurikasta, sipulia ja öljypellavaa.
- Olkikattilaa voi hyödyntää pienelläkin käytöllä joustavasti, miettii Kylä-Puhju valintaan johtaneita syitä. Esimerkiksi sipuli täytyy kuivata hitaasti eikä grillaten. Kesällä ei voisi käyttää isoa hakekattilaa, mutta isolla varaajalla varustettu olkikattila toimii joustavasti.

Olkikattila lämmittää tilalla viljan ja sipulin kuivurit, betonihallin, korjaamon, vanhan navetan ja asuintalon. Kesäaikana yksi lämmityskerta riittää kahdeksi viikoksi. Viljan- ja sipulinkuivauksen aikaan lämmitetään kerran päivässä.

Kattilassa voi polttaa kaikenlaista materiaalia. Korkeaan palopesään mahtuu hyvin myös kannot. Kylä-Puhjun mukaan öljypellavan olki sopii erityisen hyvin poltettavaksi eikä tuhkaa tule paljon. Lisäksi sitkeän öljypellavan poispaalaus helpottaa myös seuraavan kesän suorakylvöä.

Kattila on K.F. Halmfyr-merkkinen olkikattila, malli 109. Kattilan teho on 600 kw ja kokonaisvesitilavuus 60 m³. Laitteistossa on paineilmanuohous ja automaattisytytys.

Energiasuunnitelmasta liikkeelle

Jos lämmitysjärjestelmän vaihto on ajankohtaista, vaihtoehtoja kannattaa selvittää energia-asiantuntijan kanssa yhdessä. Kylä-Puhjun tilalla aloitettiin tekemällä energiasuunnitelma, johon kuuluu arvio kannattavista ja tilalle sopivista energiaratkaisuista.

Tilan energiasuunnitelman toteuttanut ProAgrian energia-asiantuntija Jukka Kontulainen kehottaa laskemaan mitä kilowattitunnista maksaa.
- Olkikattila tarjoaa usein edullisimmat kilowattihinnat. Lämmitysjärjestelmä on toki iso investointi ja energiantarpeen täytyy olla riittävän suuri, että siitä tulee järkevä yhtälö, jatkaa Kontulainen.
- Yksi harkinnan paikka on myös, polttaako olkea ja myy haketta, jos molempia syntyy. Haketta on usein helpompi myydä, arvelee Kontulainen.

Olkikattilan heikkona puolena on se, että se vaatii hiukan enemmän työtä kuin hakekattila, koska se ei ole niin automaattinen.
- Jos käytettävissä on iso hakevarasto, sitä tarvitsee harvemmin täyttää, pohtii Juha Kylä-Puhju. Oljesta tulee myös tuhkaa enemmän kuin hakkeesta.

Suomessa olkikattiloiden määrä liikkuu kymmenissä. Puolet niistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa on paljon laajoja peltoaloja.

Emma Pikkarainen