”Olemme Suomessa hyviä tekemään yhdessä asioita hyvinkin nopeasti, kunhan meillä on yhteinen tavoite”

Lausahdus kiteyttää hyvin kotimaisen biokaasuntuotannon toimintaympäristön, mutta samalla viittaa myös ehkä rampauttavimpaan kipupisteeseen biokaasuntuotannosta puhuttaessa: yhteisen, selkeän tavoitteen puute. Seminaaripäivän aikana viitattiin moneen otteeseen, että erityisesti poliittisen ohjauksen osalta linjaukset ja ohjaus eivät ole selkeitä, ja kokonaisuus on ollut pitkään hähmäinen ja poukkoileva. Pitkäjänteisyys loistaa poissaolollaan. 

Seminaarin avauspuheenvuorossaan kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Aleksi Jäntti kertoi, että biokaasun potentiaali nähdään hyödyntämättömänä voimavarana myös päättäjätasolla, ja nykyiset tukitoimet tulevat jatkumaan entisellään ainakin lähitulevaisuudessa. Tietynlaisten, käytännössä pienten laitosten luvituksessa on ehdolla jopa pientä kevennystä nykyiseen nähden. Tämän selkeämpää linjausta pitkäjänteisestä politiikasta ei saatu, mutta viestiä aiheesta lähetettiin eteenpäin eduskuntaan puheenvuoron keskusteluosiossa. 

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä avasi puheenvuorossaan konkreettisesti sitä, mitä pitkäjänteinen politiikka saa aikaan: naapurimaassamme Ruotsissa biokaasua ja biometaania tuotetaan jo 26 % oman maan käytöstä, kun Suomessa vastaava lukema on 6 %. Kotimaassa maatilojen biokaasun tuotanto jatkaa hitaasti kasvuaan, ja maatilojen biometaanin tuotanto on hiljalleen alkanut lisääntymään. Vuosille 2024-2027 on valmistelussa 52 hanketta, jotka toteutuessaan lisäävät merkittävästi erityisesti juuri kotimaisen biometaanin tuotantoa. Potentiaalia kuitenkin olisi isompaankin lisäykseen.

Uusiutuvien kaasujen kehitysnäkymät

Biometaanin tuotanto on seminaaripäivän annin mukaan selkeästi se kehityssuunta, mihin maatilojenkin biokaasuntuotanto jatkossa tulee entistä enemmän suuntautumaan, mikäli kaasulle ei ole tilalla käyttöä. Infrastruktuurin ja teknisten ratkaisujen osalta biometaanin tuotannossa on jo tälläkin hetkellä erilaisia markkinakanavia, ja kehitys kehittyy molempien osalta vauhdilla. 

Kotimaan kaasunsiirrosta, siirtoinfrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kaasumarkkinan virtuaalisen kauppapaikan ylläpitämisestä vastaavan Gasgrid Finland Oy:n kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund avasi mahdollisuuksia tilaisuudessa tarkemmin. Nykyinen kaasujärjestelmä ja -markkinat mahdollistavat fyysisen kaasun siirron siirtoverkossa, kaasun varastoinnin nykyisessä kaasujärjestelmässä sekä yhteyden LNG-terminaaleihin, joista uusiutuvaa voidaan toimittaa myös meriliikenteen käyttöön. Kaasuverkon yhteydessä toimivien on siis teoriassa tälläkin hetkellä jo mahdollista hyödyntää em. mahdollisuuksia. Off-grid-kaasun konttisyöttöön on tällä hetkellä Pirkanmaalla jo toteutusvaiheessa syöttöpiste. Vastaavanlainen syöttöpiste on suunnitteilla Mäntsälään. Myös Haminan LNG-terminaalissa on verkkoonsyöttöpiste, jota maatilabiometaanin tuottajat voivat hyödyntää. 

Verkkoonsyötön ympärille on muodostumassa ja osin on jo olemassakin erilaisia palveluita. Seminaarissa omaa palveluaan oli esittelemässä Auris Energy:n Jani Hautaluoma. Syksystä 2025 alkaen Auris Energyn palveluvalikoimaan kuuluu verkkoon syöttö Auriksen Mäntsälän verkkoonsyöttöpisteessä. Vuodesta 2026 eteenpäin on tarkoitus, että verkkoonsyöttöpisteitä saadaan Auriksen verkkoon myös muualle kuin Mäntsälään. 

Tukes-luvitus, kestävyyskriteerit, alkuperätakuukauppa…

Suomessa kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisteriä ylläpitää Gasgrid. Heli Haapea Gasgrid Finlandilta avasi seminaariyleisölle, mitä biometaanin kansallisia ja eurooppalaisia alkuperätakuita saadakseen tulee tehdä, ja minkälaisia vaatimuksia alkuperätakuiden saamiselle on. Haapea avasi myös, mikä on kestävyystodistus ja miten edellä mainittuja hyödynnetään markkinassa. 

Biometaanin alkuperätakuukauppa voi olla merkittäväkin tulonlähde suomalaisen biometaanin tuottajalle. OTC Flow -yhtiössä Hollannissa alkuperätakuukauppaa tekevä Eemil Vuori esitteli seminaariyleisölle, miten alkuperätakuukauppaa tehdään Euroopassa.  

Lotta Immonen Tukesilta oli valmistellut seminaariin selkeän esityksen biokaasukohteiden turvallisuuteen sekä tarvittaviin lupiin liittyen. Muuttujia ja vaatimuksia on paljon, mutta hyvällä valmistautumisella luvitusprosessi voi olla hyvinkin sujuva. Luvitukseen kannattaa kuitenkin varata riittävästä aikaa, ja luvituksen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.  

Biokaasua Pirkamaalle 3.0 seminaari järjestettiin Tampereella 29.10.2024 Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla BEPS -hankkeen toimesta.

Mikäli et päässyt paikalle seminaariin, mutta seminaarin aiheet kiinnostavat, tutustu Biometaania kannattavasti? -webinaarisarjaan, joka järjestetään marras-joulukuussa 2024. Lisätiedot tapahtumasta: https://www.proagria.fi/tapahtumat/biometaania-kannattavasti-webinaarisarja