Nurmijärvellä testataan kerääjäkasvien hankikylvöä syysviljoille

Itämiskosteus sulamisvesistä

Kerääjäkasvien käyttö syyskylvöisillä kasveilla on vielä melko vähäistä. Kerääjäkasvien viljely keväällä syysviljojen sekaan on antanut vaihtelevia tuloksia. Hyvin talvehtineet syysviljat saattavat imeä kuivan kevään tai alkukesän aikana veden pintamaasta, mikä heikentää kerääjäkasvien mahdollisuuksia menestyä.

  - Hangelle kylvetty siemen saa itämiskosteuden sulamisvesistä ja pääsee kasvun alkuun paljon ennen kuin koneilla päästäisiin pellolla liikkumaan. Myös sulamisvesi voinee parantaa siemenen maakosketusta, mikä parantaa itämistä, pohtii asiantuntijamme Marko Sairasalo.

Koe on osa HIKKA-hankkeen toimintaa. Hanke on oiva esimerkki asiantuntijoiden, tutkijoiden ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Kysyimme mitä viljelijät toivovat ja yksi toive oli testata kerääjäkasvien viljelyä hankikylvönä. Pian oltiinkin jo käytännön toimissa.

Jussi Myyrinmaa sekä Niklas Maisi viljelevät molemmat Aleksis Kiven kotikunnassa Nurmijärvellä. Jussi teki testin parin hehtaarin ruisalalle.

  - On kiva päästä vertaamaan, sillä hankikylvön lisäksi aion kylvää kerääjäkasveja rikkaäkeellä keväisen rikkakasvitorjunnan jälkeen, pohti Jussi.

Niklas heittäytyi kokeilemaan hankikylvöä jopa 20 hehtaarille. Hän haluaa vihreitä viikkoja lisää syysviljapelloille.

  - Tilaltani ei löydy rikkaäestä tai pneumaattista piensiemenlaitetta entuudestaan, joten ajattelin pintalevittimellä levittää piensiemenet peltoon kantohankien aikaan. Pintalevittimessä on asetukset piensiementenlevitykselle.

Kokeeseen valikoitui puna-apila

Miksi juuri puna-apila?

  - Heinänsiemenellä hankikylvön onnistuminen on todennäköisesti varmempaa, mutta tässä haluttiin kokeilla nurmipalkokasveja. Syysviljan aikaisen korjuun jälkeen onnistunut puna-apila ehtisi kasvattaa kunnollisen rehevän kasvuston ja sitä kautta saataisiin maanparannusvaikutusta ja typpeä maahan, Marko perustelee.

Syysviljojen rikkakasvien torjunta syksyllä mahdollistaa muutoin kasvinsuojeluaineita rajoittavien nurmipalkokasvien käyttämisen kerääjäkasveina, kun ne kylvetään myöhemmin hangelle.

Niklas halusi kokeilla puna-apilan lisäksi monipuolisempaa siemenseosta. Näin hän varmisti myös kerääjäkasvituen saamisen.

Kevät näyttää miten kokeilu onnistui

Niklas on kuullut hyviä kokemuksia hankikylvöstä kollegoiltaan. Häntä itseään hiukan mietityttää siementen mahdollinen huuhtoutuminen lumien sulaessa. 

  - Pitäisi kuulemma olla kunnon tulva kyseessä, ennen kuin siemenet lähtisivät ajelehtimaan, Niklas miettii.

Odotukset ovat korkealla, mutta kevät ja kesä lopulta paljastavat, miten kävi.

  - Saa tällä ainakin lisättyä kylähullun mainetta, jos ei muuta, vitsailee Jussi.