Niityn lumo on tekoja luonnon monimuotoisuuden puolesta

Tiedote 25.5.2020

Niityn lumo on tekoja luonnon monimuotoisuuden puolesta

Niityt ovat satojen lajien elinympäristöjä. Jotta lajikirjo säilyy, niityt tarvitsevat hoitajia. Vuoden maisemateko kannustaa kaikkia niittyjen hoitoon. Pienilläkin teoilla on merkitys, ja jokaisella on mahdollisuus osallistua.

Etsimme avointen ja aurinkoisten, kukkakasvien ja pölyttäjien suosimien niittyjen hoitajia. Kannustamme kaikkia kertomaan omasta työstään luonnon monimuotoisuuden hyväksi osallistumalla vuoden maisematekoon, Niityn lumoon!

Pienetkin pihaniityt lisäävät monimuotoisuutta ja viihtyvyyttä

Niittylajien monimuotoisuus edellyttää jatkuvaa hoitoa, niittoa tai laidunnusta, ja riittävää niittyjen muodostamaa verkostoa. Koti- ja mökkipihojen niittylaikut, taloyhtiöiden yhteiset alueet, viheralueiden niityt ja tienpientareet täydentävät laajempien perinnemaisemien ympärille muodostuvaa niittyverkostoa.

Pienetkin niityt ja niittymäiset alueet ovat merkittäviä, ja yksittäisten ihmisten työ on ratkaisevan tärkeätä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Niittykohteet lisäävät myös lähiympäristön viihtyvyyttä ja hoitotyöt ovat mukavaa yhdessä tekemistä vaikka naapurien kesken.

- Niityn hoito on palkitsevaa ja on kiva seurata mitä lajeja keväällä alkaa ilmestyä. Omalla niitylläni tervakukat, kissankellot ja keltamatarat ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa. On hienoa, miten innostus pihaniittyjen perustamisesta ja hoidosta on kasvanut. Kertokaa omista niityistänne meillekin, kannustaa maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.

Vuoden maisematekoon voi osallistua kuka vain koko kesän ajan

Niityn lumoon voi osallistua kaikenlaisten niittyjen kanssa. Yhtä hyviä ehdokkaita ovat pitkän laidun- ja niittohistorian aikaansaamaa edustava perinnebiotooppi, pihanurmesta kehitetty tai luontaisesti kehittynyt pihaniitty, tienvarren monilajinen piennar tai pieni pihaketo.

Toivomme, että kilpailuun ilmoitetun niityn hoito on jatkuvaa ja sillä esiintyvä kasvilajisto on monipuolinen tai sellaiseksi hoidon ansiosta kehittyvä. Kohteen koolla ei ole merkitystä kilpailun kannalta. Kilpailuun voi osallistua kuka vain - niin yksityiset ihmiset, maanomistajat, kunnat, talkooporukat, kuin yhdistyksetkin.

Osallistua voi koko kesän ajan 30.9.2020 asti. Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautumislomake.

Parannetaan niittyjen hoidon näkyvyyttä

Työtä niittyjen hyväksi ei tunneta tarkkaan. Vuoden maisematekoon osallistuminen on yksi keino lisätä tietoa tämän arvokkaan työn laajuudesta. Oman työn voi tehdä näkyväksi kertomalla siitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #niitynlumo ja #vuodenmaisemateko.

Haastamme nyt kaikkia kertomaan omasta työstään luonnon monimuotoisuuden hyväksi!

Maa- ja kotitalousnaisten Vuoden maisemateko järjestetään nyt kuudetta kertaa. Maakunnalliset raadit valitsevat kultakin alueelta palkittavan kohteen lokakuun loppuun mennessä. Nämä kohteet kilpailevat valtakunnallisesta palkinnosta. Kilpailun suojelijana toimii kansanedustaja, eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja Pirkka-Pekka Petelius.

Lisätietoja:
Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntijat / MKN Maisemapalvelut
Sanna Haapala, sanna.haapala@maajakotitalousnaiset.fi p. 050 5902085
Katri Salminen, katri.salminen@maajakotitalousnaiset.fi p. 050 664 74

Valokuvia toimituksen käyttöön

Kuvaaja Katri Salminen

Kuva 1: Tervakukka eli mäkitervakko viihtyy harjurinteillä, hiekkaisilla kedoilla ja paahteisilla tienpientareilla. Mäkitervakon punaiset kukat houkuttelevat mm. kimalaiskuningattaria, päivä- ja yöperhosia sekä kukkakärpäsiä.

Kuva 2: Keltamatara on kuivien paikkojen kasvi. Se viihtyy erityisesti hiekkaisilla kedoilla, katajikoissa, tienpientareilla ja merenrannoilla. Aiemmin keltamatara on ollut yleinen perinneympäristöjen laji, mutta nykyään se on sisämaassa jo harvinainen.

Kuva 3: Kissankello on yleinen koko maassa ja se viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, kuten kedoilla, niityillä, kaskiahoilla sekä tienpientareilla. Kuitenkin kissankellokin on taantunut viime vuosina ketojen ja niittyjen umpeenkasvun vuoksi.