Nestelannoitteista hyviä kokemuksia Ala-Sorvarin tilalla

Tänä keväänä Ala-Sorvarin tilalla Kalajoella kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomen nestelannoite Oy:n valmistamia nestelannoitteita nurmille. Kiinnostus nestelannoitteisiin lähti kiinnostuksesta uudistavaan viljelyyn. Ala-Sorvari Oy:n isäntä Sampo Sorvari vieraili kahdessa nestelannoitteiden infotilaisuudessa ja totesi, että jos puoletkaan puheista pitää paikkansa, niin tätä uskaltaa kokeilla. Lannoitustavan muutos tehtiinkin kerrasta koko 120 hehtaarin pinta-alalle.

Erinomaiset kokemukset

Kokemukset lannoitteiden toimivuudesta ovat erinomaiset, joten Sampo innostui myös nestelannoitteiden myynnistä. Ensimmäisen säilörehun korjuun keskisato oli ajosilppurin satokartoituslaitteiden mukaan yli 5 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Toista säilörehusatoa saatiin myös hyvin, keskimäärin 4 460 kg ka/ha. Yhteensä keskisato oli noin 9 500 kg ka/ha. Ruokinnassa nestelannoitetut rehut ovat olleet vasta hetken aikaa, joten suuria johtopäätöksiä ei vielä voida rehujen tuotantovaikutuksesta antaa.

Nestelannoitteiden levitys onnistuu perinteisellä kasvinsuojeluruiskulla, johon on laitettu lannoitussuuttimet. Lannoitussuuttimet eivät riko lannoitekompleksin rakennetta, vaan lannoite leviää pisaroina maahan. — Yleisimmin nestelannoitteet tuodaan tiloille 1 000 litran IBC-konteissa, mutta meillä investoitiin käytettyyn maitoauton peräkärryyn lannoitelogistiikkaa helpottamaan, kertoo Sampo Sorvari.

Erot lannoitteiden välillä

Nestemäisten maalantojen toimintaperiaate poikkeaa meillä yleisesti käytössä olevista lannoitteista. Lannoitekompleksi on positiivisesti varautunut ja varastoituu maassa kationinvaihtopinnoille, eikä huuhtoudu, haihdu tai kiinnity hallitsemattomasti muihin ravinteisiin. Kationinvaihtopinnoilta kasvi ottaa ravinteita hallitusti toisin kuin vesiliukoisia ravinteita. Esimerkiksi nitraattimuotoista typpeä kasvi saattaa ottaa suuret määrät kerralla, jos sitä on maassa runsaasti tarjolla. Nitraattitypelle kasvi joutuu kuitenkin tekemään paljon energiaa kuluttavan pelkistysprosessin, jotta typpi saadaan käyttökelpoiseen muotoon. Nestelannoitteissa typpi on amidi-muodossa, joka on suoraan kasville käytettävissä proteiinisynteesissä. Amidi-typen käyttäminen ei vaadi kasvilta energiaa ja siten energiaa jää muihin toimintoihin ja maan mikrobien ruokkimiseen.