Nautavyöhykkeen elinkeino ja uskottava nurmitutkimus tarvitsevat tutkimusnavettansa
Luonnonvarakeskuksen on tehtävä tutkimusta ympäri Suomea, toteavat ProAgria ja Osuuskunta Maitosuomi kannanotossaan.
Luonnonvarakeskuksen on tehtävä tutkimusta ympäri Suomea
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimustoiminnan tulee palvella koko maata ja sijaita lähellä elinkeinoa, jota se tutkimustoiminnallaan palvelee. Luonnonvarakeskuksen tulisi valtionhallinnon toimijana vahvistaa asemaansa vahvoilla nautatalouden alueilla eikä keskittää sitä alueille, joilla nautatalouden merkitys maatalouden rahavirroissa on merkitykseltään pienempää. Nautatutkimuksen keskittäminen Jokioisiin on vastoin elinkeinon tarpeita ja etua. Toteutuessaan se heikentäisi elinkeinon kilpailukykyä ja muutosvalmiutta globaalien markkinavoimien ja kulutustrendien nostaessa keskusteluun uusia tuotannon näkökulmia ennennäkemättömällä voimalla ja nopeudella. Jatkuva keskustelu elinkeinon ja tutkimuksen välillä vaarantuu, jos tutkimus etääntyy fyysisesti kauas keskeisimmiltä elinkeinon keskittymiltä. Tutkimus tulee tehdä niissä olosuhteissa, joissa tuotanto on. Jotta viljelijä voi kehittää omia viljely- ja tuotantomenetelmiään entistä kestävämmäksi ympäristön näkökulmasta, on tutkimuksen soveltuvuus varmistettava joka puolella Suomea. Tähän tarvitaan tutkimustoimintaa eri puolilla Suomea.
Tutkimusnavettojen tulevaisuus on nyt vaakalaudalla
Luonnonvarakeskuksen tulee säilyttää Kuopion Maaningan ja Siikajoen Ruukin yksikön navettatoiminnot omassa hallinnassaan. Nurmitutkimus tarvitsee yhteyteensä tutkimusorientoituneen henkilökunnan pyörittämän navetan, jossa nautaketju toteutuu tutkimuksen ehdoilla ei markkinavoimien tai yrittäjien resurssien, osaamisen ja voimavarojen ohjaamana. Nurmentuotannossa lanta on merkittävä resurssi ja lihanauta- sekä lypsykarjatilan nurmiketjussa tutkimuksella tulee olla sama tuotantopanosresurssi haluamallaan tavalla kuin elinkeinolla. Toisaalta lannan laadusta on jatkotutkimustoiminnassa oltava absoluuttinen tietämys ja ulkopuolisen navettatoimijan kanssa on aina riski lannan laadun yllättävistä vaihteluista. Nurmitutkimus on aina tehtävä yhdessä nautakarjatalouden kanssa, sillä lannan rooli suomalaisessa nurmitaloudessa on kriittinen. Nurmi- ja bioenergiatutkimusta tekevissä yksiköissä on oltava tutkimusnavetat oikeiden tutkimukseen käytettävien tutkimusmateriaalien varmistamiseksi. Luke ei saa luopua Kuopion Maaningan ja Siikajoen Ruukin tutkimusnavettojen toiminnasta eikä ulkoistaa navettojen toimintaa yksinomaan maidon tai lihan tuotantoa optimoivalle taholle.
Luonnonvarojen tutkimustieto tuo arvoa vasta, kun se on jalkautettu käytäntöön. Nauta-alueella tämä toimii tällä hetkellä erinomaisesti. Luke Maaningan ja Ruukin yksikön henkilöstö tekee aktiivisesti vuorovaikutteista yhteistyötä viljelijöiden, neuvonnan, jalostuksen ja koulutuksen kanssa sekä osallistuu aktiivisesti kehittämistoimintaan laajalla alueella.
Elinkeinolla laaja tiedon tarve nopeasti muuttuvassa maailmassa
Luke on tiedottanut merkittävistä tutkimustoiminnan muutoksista. Luke vahvistaa Kuopion (Maaninka), Siikajoen (Ruukki) ja Jokioisten peltotutkimusalustoja ja kehittää niitä monipuolisesti muun muassa nurmitutkimuksen ja turvemaiden tutkimuksen tarpeisiin. Odotamme tämän panostuksen näkyvän lisäresursseina näihin alueiden tutkimusaiheisiin. Tässä ajassa paine tutkimuksen tuottamalle tiedolle nurmentuotannosta ja turvemaiden optimaalisista viljelykäytännöistä on suuri ja näihin teemoihin tulee panostaa. Tarvitsemme entistä enemmän tutkimustietoa hiilen kierrosta nautakarjataloudesta yhdessä nurmiketjun kanssa. Meijeri- ja lihateollisuudella on kunnianhimoinen tavoite hiilineutraalista tuotannosta, jonka toteutuminen ei ole mahdollista ilman puolueetonta tutkimustietoa, jonka nopea jalkautus on suunniteltu osaksi tutkimusta. Tietoa tarvitaan erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksiin sekä tuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen. Näiden tutkimustuloksien kerääminen systemaattisesti tuloksen optimointiin keskittyvän navettayrittäjän normaalin toiminnan tuloksena on aiemmin monissa maissa todettu epävarmaksi toteutustavaksi ja on potentiaalisesti ajan sekä tutkimusresurssien hukkaa. Uusia tutkimustuloksia kipeästi kaipaavan elinkeinon kannalta tällainen riskinotto on kestämätön vaihtoehto.
Osuuskunta Maitosuomi
ProAgria Keskusten Liitto ry
ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry
ProAgria Etelä-Savo ry
ProAgria Itä-Suomi ry
ProAgria Keski-Suomi ry
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssälskap
Yhteyshenkilöt:
Katri Kostamo, ProAgria Itä-Suomi ry, katri.kostamo@proagria.fi
Harri Mäkivuokko, ProAgria Keskusten Liitto ry, harri.makivuokko@proagria.fi
Ilpo Lukkarinen, Osuuskunta Maitosuomi, ilpo.lukkarinen@valio.fi