Muista aina lajitella, kaikki jätteet erotella

Suven aikaan suomalaiset ovat liikekannalla. Kurnivat vatsat ja janoiset suut tyynnytetään nauttimalla jotain nopeaa. Jäljelle jäänyt roska lentää pahimmillaan autosta tielle pomppimaan tai vain putoaa kädestä siihen missä sattuu syntymään. Eläimet ja linnut voivat joutua kärsimään roskia syödessään tai niihin takertuessaan eikä ympäristöön joutunut muovi häviä koskaan. Pahimmillaan kesäaktiviteettipaikat ja maanteiden levähdyspaikat muuttuvat kaatopaikoiksi. Yleiset jäteastiat pursuavat yli, kun lomalaiset kiikuttavat jätteensä niihin.

Piittaamattomuus jätteiden lajittelun suhteen on yleistä, vaikka suomalainen jätteenkierrätysjärjestelmä on maailmanlaajuisestikin vertaansa vailla. Kierrätyspotentiaalia kyllä olisi, sillä Suomessa syntyy vuositasolla noin 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, josta runsas kolmannes tulee kotitalouksista.

Kuva. Naulaisiin purkulautoihin voi satuttaa jalkansa tai tassunsa.

Jäte olisi ensisijaisesti ohjattava uudelleen käyttöön. Kirpputoreilla, kierrätyskeskuksissa, huutokaupoissa ja antikvariaateissa tuote voi löytää tien uuden omistajan luo. Vaatteiden ja tavaroiden kierrätyksestä on onneksi tullut trendikästä. Näin tuotteiden käyttöikä pitenee, jätemäärä vähenee ja raaka-aineita säästyy. Erilaiset korjauspajat ja entisöintipisteet parantavat myös uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Taidolla muunneltuja vaatteita ja esineitä kunnioitetaan ja kädentaitojen oppiminen on haluttu taito. Oman hankkimisen sijasta voisi myös selvittää, voiko tuotteen saada käyttöönsä lainaamalla tai vuokraamalla.

Metalliset, muoviset ja lasiset jätteet eivät maadu luonnossa. Ne kuuluvat omiin keräysjärjestelmiinsä, jossa ne voi käyttää uudelleen useita kertoja. Metallin, lasin ja paperin kierrätys Suomessa toimii jo melko hyvin. Laadukkaan kierrätysjätteen tehokkaammalla keräyksellä voidaan estää materiaalin, kuten keräyspaperin ulkomaantuontia uusiotuotteiden valmistustarpeisiin. Muovin ja tekstiilijätteen kierrätystä parannetaan koko ajan. Jos biojätettä ei kerätä erikseen aloittaa ympäristötietoinen kuluttaja kompostoinnin. Se onnistuu pienessäkin mittakaavassa ja yksinkertaisin välinein. Tuloksena on ravinteikasta multaa puutarhaan.

Kuva. Tölkkipanttikaan ei aina motivoi kierrätykseen.

Puutarhajätteen kippaaminen luontoon on edelleen yleistä, vaikka hyötyjäteasemia löytyy joka kunnasta. Risukuormat ja haravointijätteet saavat paikan muistuttamaan kaatopaikkaa. Tämä laskee kynnystä dumpata paikalle muutakin jätettä. Lehtikomposti on oikea paikka puutarhajätteille. Mikäli sitä ei halua perustaa ei jätteen vieminen jäteasemille paljoa maksa. Luonnossa maatuva puutarhajäte lisää suotta paikan rehevyyttä ja pahimmillaan kuorman mukana leviää haitallisia vieraslajeja luontoon. Vieraslajikasvijätteet, joissa on leviämisen mahdollistavia osia kuten siemeniä ja juuria kuuluvat poltettavaan jätteeseen.

Kuva. Puutarhajätteen mukana luontoon voi levitä haitallisia vieraslajeja.

Mainonta kannustaa ostamaan yhä enemmän. Tuotteiden hankkiminen tuottaa kuitenkin yleensä vain ohimenevää iloa ja tyydytystä. Paljon palkitsevampaa on käyttää harkintaa kuluttamisessa, suunnitella elinpiiriinsä toimiva jätteenkierrätyssysteemi tai kerätä luonnosta sinne kuulumattomia roskia. Maa- ja kotitalousnaisten roskareippailu Ukosta Impiin (4.4.-11.6.) järjestettiin tänäkin vuonna ja yli 600 innokasta talkoolaista siisti 350 kilometriä tienvarsia ja yleisiä alueita roskista. Kansainvälisen Roska päivässä -liikkeen osallistujat keräävät päivittäin vähintään yhden toisen heittämän roskan pois ympäristöstä. Pullon- ja tölkinkerääjät ahkeroivat. Kokkolassa ”Lintumies” kerää työkseen roskia. Kunnat siivoavat luontoon heitettyä jätettä verovaroin. Hyvää työtä kaikki, mutta niin turhaa! Aikaa kuluu ja kustannuksia syntyy. Entäpä jos roskaa ei olisi ensinkään heitetty luontoon?

Anu Ainasoja,

maisema- ja ympäristöasiantuntija,

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset