Mty Kipon tavoitteena tasainen tuotanto

Kokkolalaisessa Kipon maatalousyhtymässä on automaattilypsyn myötä kiinnitetty huomiota tuotannon tasaisuuteen ja lypsyrobotin kapasiteetin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Kipon tilan tavoitteena on kestävä, terve ja korkeatuottoinen karja eikä isäntä Esa Kipon mukaan tavoitteesta tingitä, vaikka sopimustuotantoon siirrytään.

Tilalla on 65 lehmää ja 47 eri-ikäistä hiehoa. Lypsylehmille on 68 makuupaikkaa ja umpilehmille 15 paikka. Hiehot ovat rakennuksen vanhimmassa osassa ja vasikoille on oma kuivikepohjainen tila. Lypsylehmänavetta on rakennettu vuonna 2005. Rakentamisen jälkeen eläinten terveyttä ja hyvinvointia on kohennettu monella tavalla, mm. ilmanvaihtoa ja valaistusta on uudistettu. Luonnollinen ilmanvaihto ja kennoikkunat ovat sekä hiehoilla että lehmillä. Parsimattoja on uusittu. Lämpimien kesien myötä navettaan on hankittu ilmansekoittajia varmistamaan lehmien aktiivisuutta, syöntiä sekä lypsyllä käynnin säännöllisyyttä. Viimeisin panostus on laitumelle pystytetty kaarihalli hiehojen makuupaikaksi jatkamaan nuorkarjan laidunkautta.

Eläinmäärän hallinta

Kipon tilan keskituotos on 11 600 kg ja keskipoikimakerta on 2,8. Karjan uudistusprosentti on vaihdellut vuosittain 23-30 % välillä. Jalostussuunnittelussa huonotuottoisille laitetaan liharotuista sonnia. Tällä hetkellä lehmillä liharotusiemennysten osuus on 33 % ja ensikoilla 21 %. Tänä vuonna poikimisia on ollut 47, joista 25 lehmävasikoita. Välitykseen on laitettu 11 liharoturisteytyslehmävasikkaa. Tilalla ei ole käytetty seksattua siementä.

Lehmävasikoiden määrä kaikista poikimisista vaihtelee vuosittain. Vuonna 2019 poikimisia oli 78 kpl ja lehmävasikoita syntyi 32 kpl. – Jos lehmävasikoita tulee runsaasti, karsintaa tehdään enemmän. Genomitestauksen kautta heikon jalostusarvon saaneet yksilöt lähtevät välitykseen, kertoo Esa Kippo. Kun käytetään suunnitellusti liharotusiemennyksiä ja karsitaan ylimääräiset jo vasikkana, nuorkarjan määrää pysyy hallinnassa ja uudistustarvetta vastaavana. – Kokemus on opettanut, että 65 lehmää on optimimäärä, jotta eläinten hyvinvointi ei kärsi, toteaa Esa Kippo. On tärkeätä, että ruokintapaikkoja on riittävästi, eläintilassa on väljyyttä ja lehmät pääsevät lypsylle jonottamatta.

Siemennykset ja poikimiset

Kiimantarkkailua helpottaa lehmien aktiivisuusmittaus. Siemennys hoidetaan itse. Poikimaväli on 379 päivää ja lepokauden pituus 68 päivää. Vuonna 2019 poikimisia 65 lehmän karjassa oli 6-7 kuukaudessa. Sen ansiosta myös maitoa tuotettiin tasaisesti yhteensä 687 000 litraa.

Kipon tilan tuottoennusteraportti näyttää, että tammi- ja maaliskuun aikana meijeriin menevä maitomäärä ylittää hieman sopimusmäärälitrat.

Esa Kippo kertoo, että poikimisten tasaisuudessa ei aina onnistuta, vaikka kuinka hyvin etukäteen suunnittelisi. – Vuoden vaihteessa hiehoilla oli tiinehtymisessä ongelmia ja loppusyksystä ensikoita poikii tavanomaista enemmän. Kun syksylle kertyy tavanomaista enemmän poikimisia, tarkoittaa se myös alkuvuodelle 2021 enemmän maitoa meijeriin. Tällä hetkellä siemennysten suunnittelussa vaikutetaan syksyn 2021 poikimisiin. Jos 65 lehmän karjassa tavoitteena 6 poikimista/kk, tarkoittaa se 12 kpl siemennyksiä/kk, kun siemennyksiä tilalla tarvitaan 1,95 kpl/poikiminen. Apuna kausivaihtelun tasaamiseen ovat tuotosseurannan ja Minun maatilani -ohjelman raportit. ProAgrian uusin tuottoennusteraportti ennustaa maito- ja eläinmäärän seuraavalle 12 kk ajanjaksolle. Kipon tilalla raporttiin aiotaan tutustua ja hyödyntää tuotannon suunnittelussa ja seurannassa.

Tuotantokustannusten tunteminen

Kipon tila hyödyntää ProAgrian Kustannuspuntari-laskuria. Kustannuspuntari on tarkoitettu maitotilan kustannusten haarukointiin. Kustannuspuntarin avulla voi vertailla oman yrityksen tuotantokustannuksia muiden maitotilayritysten kuluihin. Kustannuspuntarissa lähtötietoina käytetään tilakohtaisia verokirjanpitotietoja, mitkä ohjelman hakutoiminnon kautta voidaan kohdistaa könttäsummina eri kustannuspaikoille.

Kipon tilan maidontuotannon kustannukset vuonna 2019 olivat Kustannuspuntarin mukaan 37,8 snt litraa kohti, kun tilan maitomäärä oli 687 000 litraa. Vertailussa automaattilypsytiloihin ja aineiston kaikkiin maitotiloihin, tilan kustannukset olivat 6,5 snt/litraa kohti pienemmät.

Ruokintastrategia

Navetassa suurin kuluerä oli ostorehukustannus 10,23 snt/litra. Vertailuaineiston automaattilypsytiloilla (104 kpl) ostorehukustannus oli 11,99 snt litraa kohti. Tilalla on seosrehuruokinta, robotilta lehmät saavat täysrehua sekä energia- ja valkuaislisän. — Lypsävien seoksessa viljan määrä pidetään maltillisena, kertoo ruokinnasta vastaava Mika Kippo. Hernettä ja härkäpapua kokeillaan joka vuosi viljan kanssa seoksena. Kasvukaudesta riippuen seoskasvustot puidaan tai korjataan kokoviljasäilörehuksi. Ostoväkirehukustannusta on pyritty laskemaan tehostamalla tilan peltoviljelyä. Tavoitteena on tasalaatuinen säilörehu, jotta syöttövaiheessa ruokinta olisi sujuvaa ja vaihtelut maitomäärässä pienet.

Esa Kippo pitää tärkeänä oman tilan talouden seurantaa ja tunnuslukujen vertailua muiden tilojen kanssa. – Kustannusten seuranta ja vertailu auttavat näkemään, mitä voi omassa toiminnassa parantaa. Tulojen ja kustannusten tarkastelu panee ajattelemaan, mihin asioihin kannattaa panostaa ja mistä voi tinkiä, summaa Esa Kippo. Asiantuntijatiimin kautta Kipon tila saa keskustelu- ja sparrausapua oman tilan tuotannon kehittämiseen ja talouden analysointiin sekä tulevaisuudesta keskusteluun.

Mty Kipon taloudelliset tunnusluvut

Tilan peltopuolen kustannukset olivat 8,59 snt/litra, kun vertailuaineiston automaattilypsytiloilla kulu oli 8,24 snt/litra. Suurin yksittäinen peltokustannus oli lannoituskustannus 2,77 snt/litra.

Tilan yleiskustannukset olivat 15,81 snt/litra ja vertailuaineiston automaattilypsytiloilla 22,51 snt/litra. Vertailutiloilla urakointi- ja palkkakustannus olivat suurempia kuin Mty Kipolla. Yleiskustannuksissa suurimpia menoeriä ovat koneiden pääoma, kunnossapito ja pienkaluston hankintakustannus sekä urakointikustannus.

Eurotsekki punnitsee tuotot ja kulut

Eurotsekissä hyödynnämme

• tuotanto-, terveys- ja seurantatietoja mm. Tuotosseurannan raporteista ja KPI-mittareista
• mahdollisesti saatavilla olevia kustannuslaskelmia kuten Kustannuspuntaria, joka antaa suuntaa eri kustannuslajien osuudesta
• tuotosennusteita esimerkiksi Tuottoennusteraportista, joka ennustaa maitomäärien lisäksi pitoisuuksia, tuotantokauden vaihetta ja eläinmääriä eri kuukausille
• erityisesti yhteistä keskustelua ja pohdintaa.

Kasvotusten tai etäyhteyksin tapahtuvassa palaverissa etsimme etukäteen valmistellun aineiston pohjalta ja eri vaihtoehtoja punniten keskeiset asiat, joihin vaikuttamalla voi lisätä tuottoja.

ProAgrian asiantuntijoilla on erilaisia laskureita, joilla voi simuloida vaihtoehtoja esimerkiksi maidon pitoisuuksia tai kestävyyttä ja terveyttä parantaen. Vaikutusten muuttaminen euroiksi auttaa löytämään asiat, jotka kullakin tilalla vaikuttavat nopeimmin tuottoihin.

Jotta tavoiteltavat asiat pysyvät mielessä ja ovat helposti nähtävillä, kannattaa ottaa käyttöön Bisnes+:n tuotanto- ja terveysmittareista ne, jotka mittaavat tavoitetta parhaiten.

Eurotsekki - tilan maidontuotanto euronäkökulmasta

• Mistä eurot tulevat, mihin menevät ja mistä niitä voisi saada lisää?
• Onko kipukohtia, syntyykö hukkaa eli jääkö tuottoja saamatta?
• Etsitään konkreettiset toimenpiteet, joilla haetaan lisätuottoja.
• Mittareita päivittäiseen johtamiseen.
• Voidaan tehdä yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa etäpalaverissa.