Miten varautua ääreviin oloihin rehuntuotannossa

Ilmastonmuutoksen on ennustettu vaikuttavan eri alueilla äärimmäisten sääilmiöiden syntymiseen. Tästä olemme jo saaneet esimakua kahtena viimeisenä kasvukautena. Varsinkin kuiva ja kuuma kesä on aiheuttanut monelle kasvustojen kuivumista, nurmisadon vähyyttä ja siitä seurauksena rehupulaa. Heijastusvaikutukset tästä ulottuvat vielä seuraavaan kasvukauteen muun muassa nurmen perustamisen epäonnistumisina.

Haasteelliset vuodet laittavat aina pohtimaan, mitä tästä opittiin ja miten toimintaa tulisi muuttaa tulevina vuosina, jotta ääreisilmiöt eivät iskisi niin rajusti. Euroopassa kuuman ja kuivan ilmanalan raja siirtyy pikkuhiljaa pohjoista kohti, ja siten ennen eteläisiksi koettujen kasvien viljely onnistuu vuosittain aina entistä pohjoisempana. Jotta osataan varautua etelästä tulevaan ilmastoon, olisi hyvä käydä ennalta tutustumassa, miten näissä olosuhteissa tuotetaan rehua.

Nurmirehua myös kuivissa oloissa

Meillä säilörehurehukasvina on yleistymässä maissi, josta viime vuonna taidettiin saada ennätyssatoja. Vastapainona 2017 maissisato ei vastannut lähimainkaan odotuksia. Siksi on hyvä muistaa eteläisten kasvien riskit, kun kyseessä on se perinteisempi kesä.

Nurmirehujen osalta kannattaa miettiä viljeltäviä kasveja siitä näkökulmasta, että ne tuottaisivat satoa myös kuivissa olosuhteissa. Perinteinen ajattelutapa ”kyllä ennenkin näillä on pärjätty” kannattaa nyt laittaa uuteen harkintaan. Nurmiseoksen monipuolistaminen syväjuurisilla ja kuivuutta kestävillä kasveilla voi olla tervettä varautumista tuleviin kesiin.

Rehua varastossa yli satokauden

On hyvä miettiä, missä kohdassa vuotta edellisen vuoden rehusato loppuu, onko se aivan uuden rehusadon kynnyksellä vai vasta myöhemmin syksyllä. Puskuri vanhoissa varastoissa antaa varaa jonakin vuonna tuottaa hieman pienemmän sadon.

Taloudellista ei kuitenkaan ole joka vuosi korjata 1,5 vuoden rehusatoa. Päätavoitteena voidaan pitää yhden vuoden tarvetta vastaavan rehumäärän viljelyä. Siten voisi ajatella, että vuonna 2019 olisi rehutuotannon tavoitteena kasvattaa varastoa siten, että se riittää seuraavan vuoden syys-lokakuulle saakka.

Kannattaa pitää mielessä, että vaikka viime vuosi oli kuuma ja kuiva, ei se automaattisesti merkitse sitä, että seuraava vuosi on samanlainen. Säistä kun ei aina tiedä…

Nurmenviljelyn tärpit ääri-ilmiöiden varalle

• Käytä mahdollisimman monipuolista siemenseosta.
• Mieti seosta kuivien vuosien viljelyyn – märässä perinteiset kasvit tuottavat varmimmin satoa.
• Nurmen perustamista voi tehdä myös syyskesällä, jolloin kosteutta riittää varmemmin.
• Keväällä perustettua nurmea voi vielä täydennyskylvää syyskesällä.
• Kesällä kuivunut jälkikasvu kannattaa niittää, nurmi lähtee siitä uuteen kasvuun.
• Pellon pinnan muotoilulla pystytään ehkäisemään jääpoltteen riskejä.
• Ojituksen toimivuus parantaa maan rakennetta ja ehkäisee maan tiivistymistä.

Jarkko Storberg
valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto
ProAgria Länsi-Suomi