Biokaasu Pirkanmaalla - mistä saadaan ja mihin käytetään?

Energia-asiantuntijamme Juha Hiitelä kertoi AgroEko-hankkeen päätöstilaisuudessa Osaran maaseutuopetusyksikössä, että nykyisessä hallitusohjelmassa biokaasu-sana löytyi 18 kertaa.

Myös Pirkanmaalla on useampia kuntatason biokaasuselvityksiä käynnissä. Kuten Hämeenkyrössä, jossa katseet ovat kääntyneet biokaasutuotannon mahdollisuuksien selvittämiseen.

- Hämeenkyrössä on kaikki mahdollisuudet biokaasulle – laitos vain puuttuu, totesi Hämeenkyrön kunnanvaltuuston jäsen ja maatalousyrittäjä Risto Linnainmaa.

Hämeenkyrön ohiajavan raskaan liikenteen määrä on suuri ja tankkausasemalle voisi olla kysyntää.

- Myös polttohakkeesta voi tulla vielä puutetta – biokaasu voisi olla mahdollisuus kaukolämmön tuottamiseen. Tähän tarkoitukseen käytetty kaasu ei vaadi suuria puhdistusprosesseja.

No miksi laitosta ei vielä ole? Linnainmaan mukaan tiimi, joka edistäisi asiaa, uupuu. Myös kannattavuus mietityttää.

Yleinen suhtautuminen biokaasuun on hyvin myönteistä. Suurta vastustusta, kuten tuulivoiman kohdalla, ei ole havaittavissa. Mutta kun ajatuksentasolta päästään käytännön toimiin, alkaa soraääniäkin jo kuulumaan. Tämän on saanut kokea myös Narvan Biokaasu Oy:n yksi perustaja Juho Roppo.

Biokaasulaitoksen pystytys tauolla valituksen vuoksi

Biokaasulaitoksen toteutus on melkoinen palapeli. Ennen varsinaista toteutusta pitää olla selvillä kannattavuus, luvat, rahoitus, tuet ja paljon muuta. Tästä hyvänä esimerkkinä Vesilahdelle suunniteltu Narva Biokaasu Oy:n suunnittelema biokaasulaitos, jonka projekti alkoi jo vuonna 2019. Ideana on hyödyntää paikallisten maatilojen nurmia ja lantaa ja tuottaa niistä biometaania mm. liikennekäyttöön. Pitkälle viedyt suunnitelmat keskeytyivät ympäristöluvan saamisen jälkeen valitukseen. Tällä hetkellä projekti odottaa aluehallintoviraston päätöstä. Juhan dioissa olikin aiheellinen kysymys: onko reilua, että käsittelyajat ovat kaksi vuotta ja kaikki valitukset menevät jonon perään ilman arvioita, onko niissä oikeita perusteita? Vaikka lopputulos olisikin laitoksen pystytykselle myönteinen, kaikki laskelmat menevät uusiksi, sillä maailma on muuttunut ja hintojen nousut ovat olleet hurjia.

Vesilahdelle suunnitellaan Narvan Biokaasu Oy:n lisäksi myös toista biokaasulaitosta yhteistyökumppanina Doranova Oy: Vesilahti-Lempäälän Biopower Oy, jonka biometaani hyödynnettäisiin Lempäälän lämpö Oy:n paikallisjakeluverkossa.

Seminaarissa kuultiin myös kaksi muuta esimerkkitapausta. Maarit Särkilahti, Pirkanmaan jätehuollolta, kertoi heidän biolaitoksestaan eli Biomyllystä, jossa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja Nokian kaupungin puhdistamolietteet. Mikko Bengts, Suomen Biovoima Oy kertoi käynnissä olevista projekteista, kuten Viroon tehtävästä laitoksesta, joka tuottaa biometaania maakaasuverkkoon syötettäväksi ja Tallinnan kaasubussien tankkaukseen.

Menikö biokaasujuna jo henkilöautojen liikennekäytössä?

EU on kieltänyt uusien autojen polttoainemoottorit vuoteen 2035 mennessä. Ehtoa myöhemmin lievennettiin ja synteettisillä polttoaineilla toimivat polttomoottorit sallitaan. Mutta kuinka suuria johtopäätöksiä yksittäisestä laista voidaan vetää? Onko ajatukset henkilöautojen tankkausasemista jo haudattava? 

- Varmasti vielä vuoteen 2050 asti on liikenteessä vanhoja bensiinikäyttöisiä autoja, jotka voidaan konvertoida käyttämään biokaasua, pohti Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö Bioenergia ry:ltä.

Mutta selvää on, että trendi henkilöautojen puolella on sähköistyminen.

Juha Hiitelän mukaan raskaassa liikenteessä ollaan sen sijaan hyvinkin kiinnostuneita käyttämään nesteytettyä kaasua. Pirkanmaallekin on suunnitteilla oma nesteytyslaitos. Myös laivaliikenteessä saattaisi piillä mahdollisuus. Siellä nimittäin on halua korvata LNG kaasu biopohjaisella LBG kaasulla ja jos näin on, kaikki Suomen syötteetkään eivät enää tule riittämään tarvittavan kaasun tuottamiseen.

Biokaasun käyttöön liikenteessä vaikuttaa oleellisesti myös poliittiset päätökset. Mitkä tulevat esimerkiksi olemaan liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen uusiutuvan osuuden prosentit.

Biokaasua maakaasuverkkoon

Juha Hiitelä pohti esityksessään, että yksi mahdollisuus maatilojen tuottamalle biokaasulle on Euroopan markkinat maakaasuverkon kautta.

- Kemialliselta koostumukseltaan maakaasu ja biokaasu ovat lähes yhtenevät, joten sen puolesta ei ole estettä, toteaa Hiitelä.

Suomessa maakaasuverkosto kattaa Suomen kaakkois- ja eteläosan. Saman putken toinen pää löytyy Siperiasta ja toinen Afrikasta. Sattuneesta syystä hana on putken toisesta päästä kiinni. Viron ja Suomen välinenkin putki on huonossa kunnossa ”ankkurivahingon” vuoksi.

Doranovan toimitusjohtaja Antti Mylllärinen kertoi omassa esityksessään, että EU:n alueella käytetään 350 miljardia kuutiota maakaasua, josta noin 5 % on biokaasua. Venäjän hyökkäyssodan myötä tavoite biokaasun tuotantoon tuplattiin vuoteen 2030 mennessä ja pidemmän ajan tavoite on nostaa biokaasun osuus puoleen käytettävästä metaanista.

Kannattavuus kynnyskysymys – markkinoita hiilensidonnasta?

Maatiloilla punnitaan vahvasti biokaasun mahdollisuuksia. Syötteet ovat olemassa ja teknistä osaamista löytyy. Moni tila haluaa omavaraiseksi energian suhteen ja hyvänä hihavakiona voidaan todeta, että kahden robotin lypsykarjatilan laskemissa päästään jo usein plussan puolelle. Robotti vie tasaisesti sähköä ja biokaasu muodostaa sitä tasaisesti. AgroEko-hankkeen toimijat ja energia-asiantuntijamme Jonna Nygård ja Juha Hiitelä ovat tehneet useammalle Pirkanmaan alueella sijaitsevalle maatilalle alustavia laskelmia, joista osa on johtanut myös toteutettavuustutkimuksiin. Myönteisiä investointitukipäätöksiä maatilakohteilla on yksi, mutta toteutuneiden laitosten luku on pyöreä kuin omena – yhtään loppuunvietyä laitosta ei ole vuoden 2023 loppuun mennessä.

MTK toiminnanjohtaja Visa Merikoski pitää mielenkiintoisena mahdollisuutena nostaa biokaasutuotannon kannattavuutta sitomalla mädätteen kautta hiiltä peltoon ja tuoda se päästökaupan piiriin.

- Olisi tärkeää, että hiilensidonta ei tule tukien piiriin, sillä silloin asiaa on mahdoton kaupallistaa, Merikoski pohtii.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Elina Tampio on tutkinut muun muassa eri syötteiden vaikutusta mädätteen pysyvän hiilen pitoisuuteen. Esimerkiksi oljen lisääminen syötteenä on lisännyt pysyvän hiilen pitoisuutta mädätteessä.

- On kuitenkin muistettava tasapaino, jotta kaasuntuotantopotentiaali ei vaarannu lisättäessä pysyviä hiilen lähteitä reaktoriin, muistuttaa Tampio.

Luonnonvarakeskuksella on tutkittu myös biohiilen lisäämistä syötteen joukkoon. Biohiilellä voi olla positiivisia vaikutuksia mädätysprosessiin ja se saattaa lisätä kaasuntuotantoa. Se myös lisää mädätteen pysyvän hiilen määrää. Mutta asia vaatii vielä tutkimusta. Luonnonvarakeskuksen Jokioisten lypsykarjatilalle on juuri pystytetty biokaasulaitos ja reaktori saa ensimmäiset lietelannat sisäänsä vuoden 2023 loppuun mennessä.

- Yhdessä Luken Biopajan tutkimusinfran kanssa uusi biokaasulaitos mahdollistaa monenlaisten tutkimus-, kehittämis- ja asiakasprojektien toteuttamisen, toteaa Tampio.

Onnistunut AgroEko-hanke sai ansaitsemansa päätöstilaisuuden ja saimme tilaisuuden loppuun kuulla hankkeen ohjausryhmältä kiitosta hankkeellemme. Juha Hiitelä päätti tilaisuuden pohtivaan kysymykseen: mitähän täs nyssitte pitäis teherä niinku seuraavaks?