Märkyydestä on kärsitty kaikilla eteläpohjalaispelloilla

Etelä-Pohjanmaalla puinnit alkavat olla loppusuoralla. Syksyn sateet ovat hidastaneet puintien etenemistä, mutta syyskuun alussa alkanut pidempi poutajakso sai isännät pellolle ja puinnit vauhtiin. Elokuussa tulleet isot sateet tekivät pellot märiksi, jonka vuoksi sen vuoksi sadonkorjuu on ollut ongelmissa. Kantavuusongelmat ovat olleet lähes jokaisen tilan ongelmana kasvista riippumatta. Märkyyden vuoksi ihan kaikkia peltoja ei välttämättä saada puitua tänä vuonna, mutta tämä käsittää vain pientä osaa maakunnastamme. Syysviljojen satotaso on ollut kohtalainen tänä vuonna. Laatu on myös ollut kohtuullisen hyvää. Syysviljoja on kylvetty puintien lomassa, mutta nyt kylvöt päättyvät, koska sateita on saatu turhan paljon. Syysviljoja on kylvetty pienempi ala kuin keskimäärin ja ruista ainakin puolet vähemmän. Kasvukausi 2023 jää historiaan haastavana. Kevät ja kesä olivat kuumia ja kuivia ja syksyllä hanat aukesivat, ja vettä tuli liikaa. Tästä on hyvä oppia ja ottaa omalta tilalta hyvät muistiinpanot siitä, missä tuli onnistumisia ja missä epäonnistumisia uuteen kauteen suunnittelussa. Hajauttaminen on järkevää, koska jokaisena vuonna on kasveja, joilla onnistuu vähintään kohtuullisesti. Samalla kannattaa huomioida pelloilta, onko märkyyttä ja tehdä korjaavat toimenpiteet seuraavalle vuodelle.

Kaura menestyjänä

Kevätviljat ovat pääsääntöisesti puitu. Koko maakunnassa puinneista on tehty noin 80 prosenttia. Eniten puimatta on kauraa, ohraa ja öljykasveja sekä kevätvehnää. Tämän syksyn menestyjä on ollut kaura, mutta ongelmaksi ovat muodostumassa hometoksiinit, jota on löydetty eri kauraeristä. Sateinen syksy on saanut homeet liikkeelle ja sen vuoksi kannattaa olla tarkkana viljan laadun kanssa. Lisäksi kauran painot ovat olleet kevyitä ja jyvät osin pieniä. Ohralla painot ovat myös olleet kevyitä ja jyvät tummia eli laatu ei ole enää parasta mahdollista myöhäisissä puinneissa. Puintien jälkeen juolavehnän ja muiden rikkakasvien torjunta on ajankohtaista, jos sää antaa myöden torjunnalle. Haastavan syksyn vuoksi tilan omasta siemenestä kannattaa ottaa itävyysanalyysit ajoissa, että tiedetään, itääkö siemen tämän vuoden sadosta. Lisäksi viljan laatu meni monilla tiloilla heikoksi, joten omaa siementä ei välttämättä saatu ollenkaan.

Nurmisato hyvää

Nurmilla suurin osa kolmannesta sadosta on korjattu. Kolmas sato oli kohtuullisen hyvä. Sato keskimääräistä parempi, mutta laatu kärsinyt kosteista olosuhteista. Peltojen kantavuuksissa haasteita ja paikka paikon tullut pahoja jälkiä. Nurmien syysniitossa on hyvä muistaa, jotta niitto pitkään sänkeen, muuten voi vaikuttaa talvehtimiseen. 3.sadon kanssa hyvä muistaa, jotta sulavuus usein korkealla, mutta kuitua vähän. Sateinen sää on jatkunut, joten jos nyt aikoo tehdä kolmannen rehusadon, kannattaa huomioida se, että pellot ovat pehmenneet pahoin ja raskailla koneilla voi tehdä paljon vahinkoa kasvustoille ja pellolle. Mikäli kasvustoa ei halua korjata rehuksi, kulon määrä seuraavana keväänä voi olla valtava. Tämän vuoksi puhdistusniitto pitkään sänkeen on paikallaan, kunhan pellot ovat niin kuivia, ettei painumisvaurioita synny. Keväällä perustettujen nurmien kanssa on pohdittava, lähteekö niitä korjaamaan ja ottaa riskin raiteista pellossa vai jättääkö korjaamatta kokonaan. Jälkimmäinen on pellon kasvukunnon kannalta parempi vaihtoehto, mutta voi aiheuttaa keväälle tarpeen ajaa nämä lohkot haralla kulon poistamiseksi.

Epätasaista perunasatoa

Perunan nosto sesonki on meneillään, paikoittain tulee kohtuullista satoa, kun taas jossain ei pääse kulkemaan märkyyden vuoksi ja perunat jäävät peltoon. Hyviin satotasoihin ei siis päästy tänäkään vuonna. Ruokaperunan laatu on osaksi hyvää, tämän kasvukauden laatuhaittoja ovat olleet kasvuhalkeamat, epämuodostuneet sekä hukkuneet, jotka ovat toivon mukaan ehtineet mädäntyä peltoon, etteivät haittaisi varastointia. Jossain määrin on myös rupista perunaa. Tärkkiperunalla ei myöskään ole odotettavissa korkeita tärkkipitoisuuksia. Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on rutto kurittanut. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi siis luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi. Tavanomaisilla lohkoilla on esiintynyt lehtiruttoa, etenkin jos viimeisiä ruttoruiskutuksia ei ole päässyt tekemään ajallaan tai ollenkaan.