Mäkelät tavoittelevat ruokinnan optimoinnilla tulosta

Ruokinnan optimointia pitäisi tehdä ympäri vuoden, jotta voidaan varmistaa hyvä taloudellinen tulos. Optimointi sisältää koko ketjun pellolta pöytään. Edellisen sisäruokintakauden havainnot antavat osviittaa mihin suuntaan tuotantoa pitäisi tai voidaan kehittää. Säännöllisellä ruokinnansuunnittelulla ja -seurannalla tiedetään missä mennään ja poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti.

Kalajoella Mäkelä mty:n tilalla tuotantoa kehitetään jatkuvasti. Nuoret yrittäjät Jukka, Pauliina ja Asko Mäkelä ovat omien sanojensa mukaan kutsumusammatissa ja kouluttavat itseään säännöllisesti, jotta pysyvät kehityksessä mukana. Tilalla on vastikään laajennettu navettaa toiselle robotille ja varaus on vielä kolmannellekin. Aktiivinen yhteistyö ProAgrian asiantuntijoiden kanssa kuuluu tilan toimintatapoihin. Ruokinnansuunnittelua ja -seurantaa tehdään säännöllisesti ja tunnuslukuja seurataan ahkerasti.

Rehunäytteet avainasemassa

Mäkelän tilalla otetaan aktiivisesti rehunäytteitä. Korjuuaika- ja raaka-ainenäytteet kuuluvat oleellisena osana tuotannon suunnitteluun. Tila on mukana myös Valion Carbo-pilottihankkeessa, johon kuuluvat säännöllisesti lähetettävät rehunäytteet kasvustoista. – Korjuuaikanäytteiden kerääminen on ollut minun tehtäväni ja siinä on kyllä saanut hyvää näkemystä kasvustojen kehittymisestä, kertoo Pauliina.

Säilörehut varastoidaan pääsääntöisesti laakasiiloihin ja niistä lähetetään tarkistusnäytteitä kuukausittain aina syötön edetessä. Tilalla on aperuokinta, joten on tärkeää tietää käytettävien komponenttien sisältö ja kuiva-ainepitoisuus. Seurantalaskelman avulla saadaan tietoa sen hetkisen ruokinnan onnistumisesta ja voidaan tehdä tarvittavat muutokset ruokintasuunnitelmaan. Näin myös ruokinnan talous pysyy hallinnassa.

Kasvustohavainnot apuna päätöksenteossa

Tämän kesän ensimmäinen rehusato saatiin laadultaan hyvänä ja määrääkin tuli ihan kiitettävästi. Toisen rehusadon optimaalista korjuuajankohtaa määritettiin yhdessä ruokinta- ja kasviasiantuntijan kanssa. Käynnin havaintojen ja korjuuaikanäytteiden tulosten perusteella korjuuajankohtaa hieman aikaistettiin suunnitellusta. Raaka-ainenäytteiden perusteella päätös oli oikea. – Edelliskesänä sekä ykkös- että kakkossato vanhenivat käsiin ja haasteita oli sitten sisäruokintakauden kanssa, muistelee Jukka. Kasvustokäynnillä tehtiin havaintoja myös rikkatorjunnan ja maan kasvukunnon näkökulmasta. – On tärkeää tunnistaa mitä rikkakasveja omilla pelloilla on ja tehdä kasvinsuojelusuunnitelma niiden perusteella, muistuttaa kasviasiantuntija Taneli Rahja. – Kyllä tällaiset yhteiskäynnit ovat todella hyviä ja niistä sai myös uutta tietoa ja näkökulmaa omien peltokasvustojen arvioimiseen, kiittelee Jukka.

Sopivaa rehua kaikille

Karjakoon kasvun myötä on entistä tärkeämpää huomioida eri eläinryhmien ruokinnalliset tarpeet. Lypsäville voidaan syöttää energia- ja valkuaispitoista säilörehua, ummikoille ja isommille hiehoille sopii paremmin energialtaan köyhempi ja kuitupitoisempi rehu. – Kakkossadosta osa jätettiin vielä hieman vanhentumaan ja se korjattiin ummikoille ja hiehoille. Lisäksi tehtiin kokoviljasäilörehua varastoon nimenomaan umpi- ja hiehoruokintaa ajatellen, Jukka kertoo.

Etukäteissuunnittelua kannattaa tehdä ja laskea eri eläinryhmien rehuntarvetta. Kun tiedetään tarvittavan rehun määrä ja laatu, se voidaan ottaa huomioon viljelysuunnittelua tehdessä. Rehujen optimointi parantaa tilan taloudellista tulosta ja myös eläinten hyvinvointia. – Tämän sisäruokintakauden tavoite on saada maitotuotosta nostettua ja ostorehukustannusta laskettua, Jukka toteaa lopuksi.