MaitoLähde Oy:n rehut hyvälaatuisina siilossa
120 lehmän automaattilypsytilan yrittäjä Joni Huhtala pitää tämän kesän sääolosuhteita haastavina. Sää on ensimmäisen ja toisen rehuntekokerran aikaan ollut hyvin sateinen.
MaitoLähde Oy:ssä siirryttiin tänä kesänä noukinvaunukorjuusta ajosilppuriketjuun. Muutoksen myötä rehunteko on nopeutunut viikosta pariin päivään, mikä on suuri etu, kun sääolosuhteet ovat epävakaat. Lisäksi rehun laatu on yhdenmukaisempaa, kun korjuuaika on tiiviimpi.
Laatu ennen määrää
Säilörehun tuotannossa Joni pitää laatua tärkeämpänä kuin määrää. – Ei kannata jäädä odottamaan määrää, jos uhkana on, että rehun sulavuus kärsii liikaa, toteaa Joni. Tavoitteena tilalla on korjata säilörehua, joka on sopivan kuivaa, d-arvoltaan 680–700 g/kg ka ja jonka valkuaispitoisuus on riittävä. Korjuuaikanäytteitä tilalla ei ole tänä vuonna otettu, mutta Joni myöntää, että se voisi olla hyödyllistä. Tilalla seurataan korjuuaikapalveluita ja käydään ahkerasti tarkistamassa kasvutilanteen edistymistä omilla lohkoilla.
Hyviä rehuja kahdesta ensimmäisestä sadosta
Säilörehustrategiaan kuuluu myös mahdollisimman hyvä säilönnällinen laatu. Säilörehu säilötään aina happopohjaisella säilöntäaineella. – Biologista säilöntäainetta on joskus kokeiltu, mutta on päädytty happoon, koska hyvä lopputulos on silloin varminta olosuhteista riippumatta, kertoo Joni. Kaikki kolme satoa ovat jo siilossa. Ykkösestä ja kakkosesta on otettu rehunäytteet ja molemmista on ruokintakokemuksia. Rehuarvoiltaan ykkös- ja kakkossato eivät merkittävästi eroa toisistaan. Sulavuudessa jäätiin jonkun verran tavoitteesta, koska sopivaa korjuuhetkeä jouduttiin odottamaan sateiden takia. Raakavalkuaista on riittävästi, kakkossadossa jopa yli tavoitteiden. Molemmat rehut ovat kosteampia kuin olisi ruokinnan kannalta optimaalista, mutta säilönnälliseen laatuun Joni on tyytyväinen.
Ruokintaa säädetään
Tilalla ollaan tyytyväisiä ykkössadon vaikutuksesta maidon määrään. Kakkossato ei ole ollut yhtä hyvin lypsättävä. Joni pohtii, johtuisiko ero siitä, että yleensä ykkössato vaikuttaa positiivisemmin maitomääriin kuin muut sadot, vaikka rehuarvot olisivat samalla tasolla. Syypää voi myös löytyä murskeviljasta, joka vaihtui samaan aikaan. Seosreseptiä pitää siis vielä hioa. Pitoisuudet ovat pysyneet ennallaan.
MaitoLähde Oy, Sievi Joona, Ilpo ja Eija Huhtala
• 120 lehmää, automaattilypsy, 127 ha peltoalaa, josta 100 ha nurmella ja loput suojaviljaa (ohrakaura-vehnä)
• Keskituotos 11 316 kg
• Säilörehun korjuun ajankohdat 2024: juhannusviikko, heinäkuun puolenvälin jälkeen, elokuun puoliväli