Maidon tulokset paranevat oikeilla valinnoilla

Vuodenvaihteessa meijerit muuttivat maidon hinnoitteluperusteita rasvaa suosiviksi. Asia herätti monen maidontuottajan pohtimaan toimia parantaa tulostaan. Mylly-Teppolan tilalla maidon rasvapitoisuus on jo keskimääräistä korkeampi, mikä on useamman vuoden määrätietoisten toimien seurausta. Nyt niistä saa myös lisäkorvauksen. – Keskituotoksen ja pitoisuuksien nosto on ollut jo pitkään tavoitteemme, toteaa yrittäjä Jarkko Teppola.

Tilalla lehmien maidon rasvapitoisuus on noussut muutamassa vuodessa useita kymmenyksiä ja viimeisin kolmen kuukauden pitoisuus keskiarvona on 4,85. Teppola toteaa, että tavoite on saada se nousemaan viiteen. Tavoite ei ole pakkomielle, vaan seurausta yrittäjän halusta kehittää ja kehittyä.

Appeella ruokinta kohdalleen

Tasapainoinen ruokinta on merkittävässä roolissa myös rasvapitoisuuden nostossa.

Pihatossa siirryttiin viitisen vuotta sitten aperuokintaan ja luovuttiin rehukioskeista. Appeen tekeminen lisäsi töitä ja kaluston hankintaan piti panostaa, mutta tämä kaikki oli sen arvoista. – Aperuokinnassa pystyy reagoimaan nopeasti ja muokkaamaan ruokintaa entistä helpommin. Erilaisia rehueriä yhdistämällä saa sopivan tasapainoisen rehun energian, valkuaisen ja kuidun suhteen. Myös märehtiminen lisääntyi.

Appeeseen on lisätty rypsiä, kun puolitiivisteestä siirryttiin robotilla täysrehuun. - Tavoitteena on, että lehmän päivätuotoksesta 33 – 35 litraa syntyy appeella ja loput robotilta saatavilla rehuilla.

Tuloksia analysoidaan ahkerasti

Robotilta ja meijeristä muutaman päivän välein tulevia tietoja Jarkko Teppola seuraa tarkasti. Hän tekee tiivistä yhteistyötä ProAgrian ruokinta-asiantuntija Marko Kiiverin kanssa, joka oli luotto asiantuntija jo entisessä työssään rehuteollisuudessa. Ruokintaa tutkitaan ja analysoidaan jatkuvasti.

Karjan ruokintasuunnitelmia päivittävä Kiiveri tarkistaa kaksi kertaa viikossa meijerin tiedoista asiakastilojensa tulokset. – Katson, onko analyysituloksissa kaikki muuttujat kohdallaan. Jos esimerkiksi urea tai rasva-valkuaissuhde ovat poikkeavia muutamassa näytteessä, olen yhteydessä maidontuottajaan ja teen tilalle tarvittaessa uuden ruokintasuunnitelman. Näin pystymme reagoimaan nopeasti poikkeamiin.

Tilalta lähtee rehunäytteitä analysoitavaksi kuukausittain tai aina tarvittaessa. Kun esimerkiksi rehun syötössä edetään tornissa pohjemmalle, rehu muuttuu kuivemmaksi. Tämä vaikuttaa kuitupitoisuuteen.

Panostus omaan rehutuotantoon

Mahdollisimman omavarainen rehuntuotanto on Teppolan pyrkimys.

Hyvälaatuinen, maittava ja hyvin sulava säilörehu on tärkein ruokinnan komponentti. Nurmiviljelyssä tavoitellaan tiheillä kasvustoilla ja lannoitukseen panostamalla hyviä satotasoja. Tilalla on oma, tehokas korjuukalusto ja rehu varastoidaan torni- ja laakasiiloihin sekä paaleihin.

Teppola pohtii, että seuraavat nurmentuotannon kehitysaskeleet ovat panostaminen täydennyskylvökalustoon sekä laakasiilorehun säilyvyyteen. Viljelysuunnittelussa ja nurmentuotannon asioissa Teppolan tukena on Markku Puttonen ProAgriasta.

Viime kesänä tilalla tehtiin ensimmäisen kerran murskeviljaa tuubiin. – Kokemukset rehusta ovat positiiviset. Se toimii ruokinnassa hyvin ja on myös parantanut pitoisuuksia. Rehukustannuksia saimme alemmaksi, kun pystyimme vähentämään robotilta annettavaa rehuannosta.

Mylly-Teppolan tila, Kärkölä
yrittäjinä Jarkko ja Ploenchan Teppola
yhden robotin pihatto, keskimäärin 65 lypsävää, lehmät pääosin ay-rotua, aperuokinta
keskituotos vuonna 2018 n. 11300 kg, kolmen viimeisimmän kuukauden rasva-% 4,85 ja valkuais-% 3,63
viljelyksessä 120 ha, josta viime kesänä puolet nurmella, rehuviljaa sekä myyntiviljaa noin 30 ha