Maatalousyhtymästä polku sukupolvenvaihdokseen

Maatalousyhtymästä polku sukupolven vaihdokseen

Ilomantsin Huhuksessa Liepalan maitotilaa pyöritetään maatalousyhtymänä Jenny Salmelan, Jari Puhakan sekä Ville Puhakan voimin. Yhtymä on osa vaiheittaista sukupolvenvaihdosta, joka perustettiin 2015 samalla, kun tilalle nousi uusi robottipihatto. Päätavoitteena oli saada nuori polvi mukaan tilan toimintaan ja kehitykseen varhaisessa vaiheessa turvaten tilan tulevaisuuden kehitys, samalla minimoiden tilakaupoista syntyvät yritystoimintaa rasittavat kulut.

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu tehtiin huolellisesti

Liepalan tila on ollut Puhakan suvun hallinnassa vuodesta 1768. Jari Puhakka astui maatalousyrittäjän saappaisiin 1994 isänsä äkillisen tapaturman seurauksena, minkä vuoksi Jari halusi varmistaa omalle pojalleen paremman tuen yrittäjänä toimimisen alkutaipaleelle. Sukupolvenvaihdoksen käynnistyessä Jari ja Jenny olivat luopujina nuoria, mutta maatalousyhtymä ja sitä seurannut navettainvestointi mahdollisti jalansijan 18-vuotiaalle Ville Puhakalle ryhtyä yrittäjäksi kotitilalleen. Ville valmistui maatalousyrittäjäksi 2015, yhtymän perustamisvuonna, ja kolmantena osakkaana hän edustaa kymmenettä sukupolvea Liepalan tilan historiassa.

Ennen sukupolvenvaihdosta Liepalassa tuotettiin maitoa 25 lehmän parsinavetassa. Peltoa viljelyssä oli 40 hehtaaria, minkä lisäksi omistettiin noin 60 hehtaaria metsää. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitettiin samanaikaisesti navetan investointisuunnitelman kanssa. Suunnittelun käynnisti Villen tuleva maatalousyrittäjän ammattiin valmistuminen, perhepiirissä käydyt keskustelut tulevaisuudesta sekä Villen kiinnostus jatkaa maatalousyrittäjänä kotitilallaan. Lähialueen kasvinviljelijöiden kanssa tehdyt viljelysopimukset nostivat viljelyalan 80 hehtaariin mahdollistaen navettalaajennoksen.

”Maatalousyhtymä on hyvä tapa siirtää yritys vanhalta sukupolvelta uudelle silloin, kun yhteistyö ja kommunikaatio perheen sisällä toimii”, toteaa Ville Puhakka. Lisäksi yhtymä mahdollisti pehmeän laskun maanviljelijäksi, vaikka Ville olikin nuoresta pitäen ollut mukana kaikissa tilan töissä. Alusta saakka oli selvää, että vanha ja nuori sukupolvi tulevat tekemään töitä yhdessä ennen kuin vastuu tilasta siirtyy kokonaan Villelle. Tällä mahdollistettiin, että Villellä oli aikaa suorittaa asepalvelus ja haluamansa jatko-opinnot ennen täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtymistä.

Navettainvestointi oli keskeinen osa sukupolvenvaihdosta. Puhakat pitävät nykyaikaisia tuotantorakennuksia tärkeänä motivaation, kilpailukyvyn sekä eläinten ja työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Ville Puhakka osallistui aktiivisesti uuden navetan suunnitteluun ja oli mukana etsimässä heille sopivia navettaratkaisuja. Uuden navetan rakentaminen aloitettiin heti yhtymän perustamisen jälkeen vuonna 2015. Ilman yhtymää ja sen tuomaa tukea Villen olisi ollut vaikea toteuttaa investointi yksin. Toisaalta Jari ja Jenny eivät välttämättä olisi enää investoineet uuteen tuotantorakennukseen ilman Villeä.

Sukupolvenvaihdoksen tavoitteena oli minimoida yritystä rasittavat kulut

Käytännön tasolla yhtymän suunnittelu aloitettiin vuoden 2014 keväällä, noin vuosi ennen kaupantekohetkeä. Puhakoilla taloushallinnan osaaminen oli vankkaa ja omistajanvaihdoksen suunnittelua vietiin eteenpäin pitkälti perheen kesken. Tietoa oli hyvin saatavilla ja sitä kerättiin jo sukupolvenvaihdoksen (spv) tehneiltä tiloilta. Keskustelu perheen sisällä oli koko prosessin ajan avointa. Jari hoiti pääosan suunnitteluun liittyvistä käytännöntöistä, mutta Ville tarkasti kauppakirjaluonnosten oikeellisuuden. Juridisiin asiakirjoihin käytettiin ProAgrian asiantuntijoita.

Tilan kehityksen kannalta Jari Puhakka pitää ensiarvoisen tärkeänä, etteivät luopujat rokota jatkajia kohtuuttomilla kauppasummilla. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelun lähtökohdista Puhakat kiteyttävät, ”Sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu kuluja luopujalle ja jatkajalle, joten tavoitteena oli siirtää omaisuus seuraavalle polvelle siten, ettei turhia veroseuraamuksia synny. Spv on järkevintä tehdä silloin, kun yrityksen omaisuuden käypäarvo on pienimmillään, eli tässä tapauksessa ennen navettainvestointia.” Verotuksen suunnitteluun ja kauppakirjojen luonnosteluun käytettiin aikaa, etteivät ylimääräiset verot tule rasittamaan yrityksen toimintaa tarpeettomasti. Matala käypäarvo minimoi veroseuraamukset. Puhakat pitävät tärkeänä, että nuori sukupolvi on tiiviisti mukana sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa. ”Vaarallinen tie, jos jatkaja ei ole mukana, eikä tiedä mihin joutuu ja on ryhtymässä”, varoittaa Jari Puhakka.

Yhtymän edellytyksenä osakkaiden välinen keskusteluyhteys

Tammikuussa 2015 Ville Puhakka osti Liepalan päätilan sekä rakennuksista, irtaimistosta ja eläimistä 9/10. Nykyisen maatalousyhtymän yrittäjiä ovat Ville Puhakka, Jari Puhakka ja Jenny Salmela. Heti yhtymän perustamisen jälkeen alkoi uuden robottipihaton rakentaminen, joka valmistui 2015. Eläinten hyvinvointiin panostaminen kannatti, koska keskituotos ja keskipoikimakerta ovat nousseet yhtymän aikana. Koneita ja kalustoa on uusittu tarpeen mukaan ja peltoala on kasvatettu 100 hehtaariin. Vastuu yhtymän toiminnasta ensimmäisinä vuosina säilyi Jarilla ja Jennyllä. Ville suoritti opintoja, jonka jälkeen kävi armeijan. Töitä tilalla hän teki viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tammikuussa 2017 oli ensimmäinen hetki, kun kaikki yhtymän osakkaat työskentelivät yhdessä ja asuivat saman katon alla. Töitä tilalla ei kuitenkaan riitä talvisin kolmelle ja Ville aloitti agrologi-opinnot Seinäjoella.

Vuoden 2020 kesällä Jari ja Jenny muuttivat Liepalasta siirtäen vastuuta uudelle sukupolvelle. Jenny on viime vuosina opiskellut toisen ammatin ja työllistynyt tilan ulkopuolelle. Jari jatkaa edelleen tilan töissä ja on kesän pyörittänyt tilan toimintaa yhdessä Villen kanssa. Villen tyttöystävä Kaisa osallistuu tilan töihin aina opintojen salliessa. Sekä Kaisa että Ville valmistuvat AMK agrologeiksi vuoden 2020 aikana. ”Asteittainen sukupolvenvaihdos toimii hyvin, jos välit vaihtajien kesken ovat kunnossa”, kommentoi Ville Puhakka, johon Jari lisää, ”Vastuiden jako, töiden jako ja omaisuuden käyttö ovat asioita, jotka kannattaa sopia huolellisesti ennen kuin aloittaa yhtymänä.”

Huonoksi puoleksi maatalousyhtymässä Puhakat kertovat sen, ettei mahdollisuutta korotettuun investointiavustukseen ja nuorenviljelijän tukeen ole, vaikka Ville omistaakin enemmistön tilasta. Tulevaisuudessa toivotaan muutosta suomalaiseen mentaliteettiin maanomistuksesta. Monet tilat ovat pirstaloituneita pienine peltoaloineen. Silti peltoja ei haluta myydä, vaan enintään vuokrata. Kasvua ja kehitystä tavoittelevia tiloja tämä jarruttaa, koska ympäristöluvan saaminen edellyttää riittävää lannanlevitysalaa. Vuokramaita pidetään riskinä, mikä vaikeuttaa luvan saantia. Tilan huonot kehitysnäkymät hidastavat sukupolvenvaihdoksia ja vähentävät nuorten kiinnostusta maatalousyrittämiseen.

Nykyaikaisen maatalousyrittäjän ominaisuudeksi ei riitä enää pelkkä maahenkisyys

Yhtymä on toiminut nyt viisi vuotta ja suunnitelmat sukupolvenvaihdoksen loppuun saattamisesta ovat vireillä. Yhtymä muoto aiotaan säilyttää, mutta osakkaat tulevat vaihtumaan. Lähitulevaisuudessa Liepalassa keskitytään tuotantoprosessien tehostamiseen. Maitomarkkinoiden ylikuormittumisen takia laajennosinvestointeja ei ole suunnitteilla. ”Ollaan kuitenkin valmiudessa investoimaan, mikäli markkinat näyttävät siltä, että se kannattaa”, kertoo Ville.

Sukupolvenvaihdoksessa tärkeintä on, että luopujat ovat halukkaita luopumaan ja jatkaja taas halukas jatkamaan. Maatalousyhtymän edellytyksenä on osakkaiden välinen yhteistyö ja hyvä keskusteluyhteys. Ville Puhakka neuvoo, ”Jatkajan täytyy olla tietoinen siitä mihin on alkamassa ja hänellä täytyy olla selkeä näkemys mitä, miksi ja miten yritys toimii ja tulee jatkossa toimimaan.” Sukupolvenvaihdoksia ei saisi tehdä pelkästä historian paineesta.

”Maatalouden rakennekehitys ja globalisaatio lisäävät kilpailua ja antavat paineita tuotannon tehostamiseen ja yksikkökustannusten alentamiseen. Jatkajan täytyy ymmärtää, kuinka yritystä johdetaan ja kuinka markkinat toimivat. Jokaisen olisi yritystä perustaessa mietittävä, mitä tuotetta tai palvelua yritys tuottaa ja ennen kaikkea ketkä ovat ostajia nyt ja tulevaisuudessa”, Ville muistuttaa. Puhakoista neuvontajärjestöjen olisi syytä olla tiukempia tapauksissa, joissa spv:n suunnittelu aloitetaan yritykselle, jonka toiminnan kehittäminen ei ole mahdollista.

Jari korostaa, ”Jatkajalla ja yrityksellä on oltava hyvät toimintaedellytykset. Tilaa ei ole saatu ajaa loppuun ennen sukupolvenvaihdosta, koska korjausvelan ollessa suuri, ei jatkajilla ole mahdollista kehittää tilaa.”

Ville kehottaa nuoria jatkajia kouluttautumaan, koska nykyaikana maatalousyrittäjän ominaisuudeksi ei riitä pelkkä maahenkisyys, vaan on osattava katsoa pitkälle tulevaisuuteen monesta näkökulmasta, jotta tila pysyy ajanhermolla ja kilpailukykyisenä. Kouluttautumisen ansiosta Ville uskoo välttävänsä tietynlaiset virheet ja sudenkuopat, jolloin yritystoiminnan kehitys voi tapahtua nopeammin. ”Maatalousyrittäminen on hieno ja monipuolinen ammatti, jossa mahdollisuudet ovat loputtomat”, kannustaa Ville Puhakka.

Sukupolvenvaihdosta suunnittelevia Jari Puhakka neuvoo, ”Suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle jatkajan ajattelusta, ei lopettajien!”

Annika Lehtonen
Hankevastaava
ProAgria itä-Suomi