Maaningan maitotila Oy - huippukestävien lehmien luomumaitotila

Päivi ja Pekka Maaningan maitotila, Vaalan Pelsolta, sijoittui poistettujen lehmien elinikäistuotostilastossa ykköseksi. Luomumaitotilalla on keskimäärin 45 lehmää ja rehua tuotetaan 120 ha peltoalalta. Maidontuotanto on ollut luomussa vuoden 2012 lopulta ja pellot siirtyivät luomuun paria vuotta aikaisemmin. Tilalla on tällä hetkellä lypsyssä kolme 100-tonnaria, yksi 85-tonnari ja kuusi 50-tonnaria. Kaikkinensa 100-tonnareita on ollut 11 kappaletta, joista ensimmäinen Meininki vuodelta 2010. Keskipoikimakerta on ollut tilalla yli kolmen jo pitkään ja elinikäistuotokset ovat olleet huipputasoa useamman vuoden ajan.
Yrittäjiä hyvä sijoitus ei kovin paljoa yllättänyt, ehkä se kuitenkin, että olivat listan ykkösiä. Positiivisena yllätyksenä he pitivät sitä, että luomumaitotiloista oli tehty oma listansa. Maaningat olivat myös tyytyväisiä siitä, miten monella luomumaitotilalla on hyviä tuloksia. Tuotoslistat ovat heidän mielestään hyvä asia, sillä niiden avulla näkee miten omalla tilalla, menee suhteessa muihin.

Päivillä hyvä karjasilmä ja asiantuntijoita käytetään

Merkittävimpänä asiana kestävään karjaan tilan isäntä Pekka pitää Päivin karjasilmää ja innokkuutta lehmien kanssa. Asiantuntijoita käytetään ja hyviin yhteistyökumppaneihin luotetaan. Suunnitelmat niin jalostuksen kuin ruokinnankin suhteen tehdään huolella ja ne viedään käytäntöön asti. Eläintä ei olla heti poistamassa, vaan sitä yritetään sairauden tullen hoitaa mahdollisimman järkevästi. Jos omat menetelmät eivät auta, niin eläinlääkäri kutsutaan herkästi. Kestävä karja ei ole pelkästään tuurista kiinni. ProAgrian ruokinnanasiantuntija Minna Tanner on yrittäjien kanssa säännöllisesti yhteydessä. Vuosia sitten hän hoksautti tilan väkeä huomaamaan, mikä rajoittaa eläinten kestävyyden kehittymistä. Tilalla se oli liiallinen nuorkarjan määrä. Ensikon tilalta poistettiin turhaan vanhempia lehmiä. Maltillinen hiehomäärä on edesauttanut keskimäärin noin 15-20% poistoon vuosittain.

Poistolistat jo jalostussuunnittelun vaiheessa

Maaningan Maitotilan eläinten poistolista tehdään jalostussuunnittelu vaiheessa. Päivi tietääkin lähes kuukausitasolla varmat poistujat. Jalostussuunnitellussa hyvä yhteistyökumppani on Kimmo Pitkänen Faba Osk:lta. Liharotua käytetään paljon ja osalle lehmistä käytetään seksattua-siementä. Lehmä joutuu poistolistalle, jos sille muotoutuu useampia ongelmia tai se alkaa viemään suhteellisen paljon työaikaa, esim. lypsyasemalla. Yleisimpiä poiston syitä ovat tiinehtymisongelmat, kun taas utareterveysongelmat ovat harvoin syynä poistoon. Ärsyttävimmät poistot liittyvätkin juuri tiinehtymättömyyteen. Yksikin lehmä oli jo 7 kertaa poikinut ja tiinehtynyt hyvin, mutta tämän jälkeen ei millään, se harmitti – Päivi kertoo. Myös eläinten suunnittelemattomat poistot harmittavat. Ensikoille tilalla annetaan mahdollisuus, vaikka se ei heti ensimmäisellä kaudella lypsäisikään tavoitteiden mukaan. Nyt tilanväki on tämänhetkisiin ensikoihin todella tyytyväinen. Pohdittu onkin, että pari vuotta sitten tilalle tullut osittainen aperuokinta, on eduksi ensikoille.

Luomu tuo haasteita sairauksien hoitoon

Luonnonmukainen maidontuotanto tuo omat haasteensa eläinten terveyden – ja sairauksien hoitoon. Niillä kuitenkin mennään mitä on määrätty – Päivi tuumaa. Erityisesti hoitokerrat, joita saa olla kolme kalenterivuoden aikana sekä kaksinkertaiset varoajat, mietityttävät tilanväkeä. Kipulääkkeen käyttökin aiheuttaa hoitokerran, joten sitä ei pysty käyttämään niin paljoa kuin haluaisi. Esim. kaikille vastapoikineille ei voida sitä antaa. Tilalla on muutaman kerran hoitokertoja tullut sallittua enemmän, jolloin lehmä joutuu puolen vuoden siirtymävaiheeseen uudestaan. Tällöin maitoa ei saa lypsää puoleen vuoteen tankkiin, mutta sen voi juottaa esim. vasikoille. Tämänkään takia ei ole hyviä vanhoja lehmiä poistettu. Tilan yrittäjät pohtivatkin, että onko luomutilojen säännökset joillakin tiloilla esteenä kestävyyden kehittämiseen?

Tällä hetkellä Maaningan Maitotilan navetassa on paljon hiehoja, sillä tulevaisuuden haaveissa on investoida automaattilypsyyn ja samassa yhteydessä lehmäpaikkoja tulee lisää. Investointi helpottaisi yrittäjien fyysistä työtä sekä myös kovatuottoisia lehmiä, joille useampi lypsykerta olisi eduksi. Peltopuolella satsataan entistä enemmän laiduntamiseen sekä satotason kasvattamiseen.

Minna Tanner
Ruokinnan asiantuntija
ProAgria Itä-Suomi