Maan tiivistyminen hallintaan nurmen tuotannossa

03.09.2018
Nurmilohkolla hyvärakenteinen aines on helposti murenevaa

Maan tiivistyminen hallintaan nurmen tuotannossa: rengaspaineet alas, raskaat koneet pysyville ajourille

 

Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala

 

Maan tiivistyminen on vakava uhka kasvinviljelylle. Maa tiivistyy, kun siihen kohdistettu kuormitus (rengaskuorma ja -paine) ylittää maan kuormituskestävyyden. Kun maa tiivistyy, sen ilma- ja vesitilavuus pienenee. Tämä heikentää maan happitilannetta, juurten kasvua ja veden imeytymistä sekä pellon kuivumista. Pitkällä aikavälillä tiivistyminen heikentää satotasoa noin 20 %, mutta kuivina tai märkinä vuosina satotappio voi olla paljon keskimääräistä suurempikin. Tiivistyminen on kuitenkin vältettävissä oikeanlaisella rengasvarustuksella ja ohjaamalla raskaimmat työvaiheet pysyville ajourille.

 

Tiivistymisen hallinta alkaa siitä, että tunnistetaan suurimmat tiivistymisen aiheuttajat tilalla. Tätä varten on syytä käydä läpi koko koneketju, eri työvaiheissa olevat rengaskuormat ja käytetyt ilmanpaineet. Nurmen tuotantoketjussa pellolla liikutaan monenlaisilla koneilla. Kylvö tehdään yleensä kevyellä kalustolla, mutta niitossa, lannoituksessa ja nurmen lopetuksessa käytettävissä koneissa on enemmän vaihtoehtoja myös painon ja tiivistymisriskin suhteen.

 

Jos niitto tehdään tehokkaasti perhosniittomurskaimella, sato paalataan suurpaaleiksi ja lannoitus tehdään tavallisena lietteenlevityksenä lietevaunulla, maahan kohdistuu huomattavia tiivistymisriskejä. Riskejä voi hahmotella OSMO-hankkeessa kehitetyllä tiivistymislaskurilla (Kuva 1). Lietteenlevitys ja viljanpuinti aiheuttavat suurimmat riskit, mutta myös pyöröpaalaimen renkaat ja perhosniittomurskaintraktorin taka-akseli kuormittavat maata voimakkaasti. Maan kokonaiskuormitus on suuri ja lähes koko lohko tulee tiivistettyä viljelykierron aikana. Jos tiivistymisriski haluttaisiin minimoida, rengaspaineet pitäisi saada laskettua tasolle 0,4-0,6 bar. Laskuri on tehty savimaille, Etelä-Pohjanmaalla yleiset hietamaat kestävät kosteissa oloissa hieman suurempaa kuormitusta, mutta toisaalta niiden kuormituskestävyys on savia alhaisempi kuivissa oloissa. Kuivissa oloissa liikuttaessa rengaspaineet olisi hyvä saada selvästi alle 1 bar tasolle myös hietamailla. Nurmiketjussa riittää siis parannettavaa maan rakenteen kannalta.    

 

 

Kuva 1. Nurmitilan koneiden aiheuttamat tiivistymisriskit ovat merkittäviä. Värit (vihreä = alhainen tiivistymisriski myös kostealla maalla, sininen = maa tiivistyy, jos sillä ajetaan kosteana, keltainen = tiivistymisriski myös kuivissa oloissa, punainen = huomattava tiivistymisriski).

 

Tiivistymisriskit hallintaan
Miten tiivistymistä voidaan sitten hallita? Ensimmäinen ja yksinkertaisin vaihtoehto on käyttää renkaissa alhaisimpia valmistajan sallimia rengaspaineita. Usein renkaissa käytetyt paineet ovat liian suuria varmuuden vuoksi, tai käytetään paineita, jotka mahdollistavat myös nopeat siirtymät lohkojen välillä. Jos siirtoajot ovat pitkiä, rengaspaineita voidaan alentaa peltokäyttöön vaihtamalla renkaisiin edulliset pikasäätöventtiilit. Rengaspaineiden nostaminen takaisin tieliikennepaineisiin vaatii kompressorin.

 

Toinen tehokas keino on sovittaa työkoneiden leveyksiä toisiinsa. Jos niitto voidaan tehdään kevyellä ja perhosniittomurskainta kapeammalla työkoneella ja karhot yhdistetään karhottimella, voidaan vähentää tiivistymisriskiä ja saadaan tallattua alaa pienemmäksi. Jos karhottimen työleveys sovitetaan lisäksi lannanlevittimen ja puimurin työleveyteen, raskas liikenne on saatu kohdennettua vain muutamalle kaistalle pellolla.

 

Jos raskas kalusto halutaan alhaisille rengaspaineille, tarvitaan kalliita erikoisrenkaita. Urakointikäytössä ne voivat olla silti erittäin taloudellinen ratkaisu, mikäli maata säästävälle ja satoa lisäävälle urakointipalvelulle on kysyntää.   

 

Tiivistymien havainnointi pellolla

Jos kylvöketjun renkaat ovat kunnossa, pelto ei tiivisty tasaisesti vaan raskaimpien koneiden aiheuttama tiivistymä on havaittavissa raitoina kasvustossa. Tämä tarjoaa hyvän havaintoaineiston siitä, mitä tiivistyminen maksaa tilalle. Havainnointia voi tehdä esimerkiksi seuraavasti:

  • Lapiolla voi painella nopeasti maata useiden metrien matkalta poikittain ajosuuntaan nähden. Löytyykö pellosta kohtia, joihin lapio ei uppoa helposti? Millä etäisyydellä kohdat ovat toisistaan? Tiiviiseen kohtaan voi kaivaa pienen kuopan merkiksi.
  • Onko kasvu heikompaa tiiviissä kohdissa? Näkyykö kasvustossa raitoja paljaalla silmällä? Jos kasvuston korkeutta mittaa poikittain ajosuuntaan nähden, paljonko on korkeuseroa hyväkasvuisen ja heikkokasvuisen osan välillä? Onko kasvuston värissä eroa?
  • Paljonko satoa heikkokasvuisessa osassa on verrattuna parempikasvuiseen? 50 cm x 50 cm kehikon niitto ja punnitus antaa suuntaviivoja satoeroista.

 

Jos esimerkiksi tiivistyneitä renkaanjälkiä löytyy 5 metrin välein ja renkaan leveys on 60 cm, tiivistetty ala on 2 x 0,6 m : 5 m = 24 % pellosta. Jos satotaso on tiiviillä alalla 50 % hyväkasvuisesta, satoa on menetetty 12 % eli noin 1 tonni kuiva-ainetta/ha.

 

Tiivistyneistä ja hyväkasvuisista kohdista kannattaa kaivaa myös lapiollinen maata ja tarkastella sen rakennetta. Tiivistymät näkyvät liuskeisina, teräväreunaisina muruina ja kokkareina sekä paakkuina. Hyvärakenteinen maa on juurien täyttämää ja pyöreistä muruista koostuvaa.   

 

    

 

Kuva. Nurmilohkolla hyvärakenteinen aines on helposti murenevaa (vasen kuva).
Ruokamultakerroksen yläosasta tiivistynyt nurmilohkon maa pysyy koossa, halkeilee vaakasuoriin ohuisiin teräväsärmäisiin paakkuihin.
Kuvat: Jukka Rajala

 

Lisätietoja:

Jukka Rajala
jukka.rajala@helsinki.fi
puh. 044 303 2210

Jari Luokkakallio

jari.luokkakallio@proagria.fi

puh. 0400 297 235 

 

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.