ProAgria on ottanut lausunnollaan kantaa hallituksen valmistelemaan lannoitelakiin. Uusi lannoitelaki tulisi voimaan 16.7.2022 ja kumoaisi nykyisen lannoitevalmistelain.
Lannoitelain perusteluissa todetaan, että ympäristökorvauksen mukaista fosforinsääntelyä on pidetty toimivana ja se voitaisiin siirtää lannoitelakiin liittyvään asetukseen. Käytännön neuvontatyön sekä viljelijöiltä saadun palautteen perusteella me ProAgrialla emme pidä nykyistä fosforisääntelyä sellaisena, että se voitaisiin viedä kaikille tiloille.
Ympäristön näkökulmasta ympäristökorvauksen mukaisella fosforin sääntelyllä on merkitystä. Monille viljelijöille se on ollut kuitenkin liian rajoittavaa, monimutkaista ja työlästä. Fosforirajoja voidaan pitää yleisesti sopivina suosituksina kasveille, mutta käytännön viljelyssä ne ovat tuottaneet monilla tiloilla, erityisesti karjanlantaa käyttävillä tiloilla, suuria ongelmia ja lisätyötä.
Tiukat fosforimaksimit tuovat mukanaan ongelmia monille tiloille
Jo nyt ympäristökorvauksen fosforirajat ovat heikentäneet paikoin peltojen kasvukuntoa. Jos nykyiset rajat siirretään uuteen lakiin, peltomaiden fosforipitoisuudet tulevat laskemaan entisestään. Peltojen kasvukunnon säilyttämiseksi monilla lohkoilla fosforipitoisuuksia tulisi jopa hieman nostaa, jotta terveellisten ja laadukkaiden raaka-aineiden tuottaminen ruuantuotantoon ei vaarannu tulevaisuudessa.
Monille kotieläintiloille fosforirajojen noudattaminen on haastavaa, jollei jopa mahdotonta. Kotieläintilat, jotka eivät ole sitoutuneet nykyiseen ympäristökorvausjärjestelmään, eivät voi ongelmitta noudattaa nykyisiä ympäristökorvauksen fosforirajoja. Jos nykyiset rajat viedään lakiin, näille tiloille tulee hyvin suuria kustannuksia toiminnan sopeuttamiseen tiukkoihin ehtoihin. Ympäristökorvauksen kasvikohtaiset fosforirajat ovatkin liian tiukat, jos ne asetetaan kaikille tiloille. Varsinkin monilla kotieläintiloilla, joilla viljelypinta-alaa vähän, karjalanta on hyvin haasteellista saada sopimaan omille pelloille. Ympäristötukiehtojen rajat tekevät myös siipikarjan lannan hyödyntämisen vaikeaksi.
Tiukat fosforirajat voivat myös estää hyvien maanparannusaineiden käytön sekä ylipäätään ravinteiden kierrätyksen, sillä useat kierrätyslannoitteet sisältävät fosforia. Tiukat rajoitukset voivat turhaan rajoittaa erilaisten sivuvirtojen ja jätteistä valmistettavien lannoitteiden käyttöä.
Suosituksia, ei maksimeja
Nykyiset ympäristökorvauksen fosforirajat sopivat useimmille kasveille suosituksiksi, mutta maksimeiksi ne ovat aivan liian tiukat. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi useiden erilaisten lannoitelajien hankintaa. Suurilla tiloilla on hyvin työlästä käyttää useampaa eri lannoitetta, joten käytännön viljelyn näkökulmasta tarvitaan väljyyttä maksimeihin.
Lannoitelakiasetusta valmisteltaessa on syytä tutustua myös muiden maiden rajoituksiin fosforilannoituksissa. Ei ole oikein, että pohjoisissa olosuhteissa rajoitukset olisivat tiukemmat kuin muualla Euroopassa. Kylmät olosuhteet aiheuttavat monilla tavoin runsaasti haasteita viljelyllemme ja ennen kaikkea kylmyydellä on suuri vaikutus fosforin käyttökelpoisuuteen kasvin ravinteiden saannissa.
Näkökulmansa kannanottoon ovat antaneet ProAgrian erityisasiantuntijat, huippuosaajat, palvelupäälliköt sekä johtavat asiantuntijat.
Lisätietoja:
Sari Peltonen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, p. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi
Juha Sohlo, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0400 585 506, juha.sohlo@proagria.fi
