Lampaiden tuotosseurannan tuloksissa näkyy EU-ohjelmakausien vaihde

Tuotannonalan monipuolisuus tuo kuitenkin mahdollisuuksia painottaa tuotantoa eri tuotteisiin kuten liha, villa, maisemanhoito ja matkailutoiminta. Laiduntamispalveluiden merkitys lampurin tulonlähteenä on kasvanut viime vuosina. 

Lammastuotannolla on myös merkittävä rooli maaseutumaiseman säilyttämisessä avoimena ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta mm. monipuolistamalla kasvilajistoa. Lammas on mitä mainioin maisemanhoitaja ja sopii hankalakulkuisillekin alueille.

Lammastuotosseurantaan kuuluvat katraat aiempaa suurempia

Tuotosseurantaan kuuluvien suurempien lammastilojen määrä on ollut noussut viime vuosina, mikä viittaa tuotannon ammattimaistumiseen. Viime vuonna tapahtui harppaus, kun yli 150 uuhen tilojen määrä yli kaksinkertaistui 59 tilaan ja 100-149 uuhen tilojen määräkin palautui 47 tilaan. Keskimääräinen tilakohtainen uuhimäärä nousi 62 uuhesta 75 uuheen. Suurimmilla tiloilla on noin 450 uuhta. Kaikkiaan tuotosseurantaan kuului 298 lammastilaa ja 16579 uuhta vuoden 2021 lopussa.

Suosituimman rodun paikkaa pitää edelleen alkuperäisrotu suomenlammas. Tuontiroduista texelin uuhimäärä on kasvanut jo viiden vuoden ajan, ja merkittävää karitsointimäärän lisäystä on saatu myös oxford downilla ja ruotsalaisella turkislampaalla. Risteytykset ovat lisääntymässä ja niistä suosituimmaksi nousi suomenlammas–dorset -yhdistelmä eli finndorset.

Karitsoiden päiväkasvut laskivat kuivan ja kuuman kesän vaikutuksesta. Vaikutus oli suurempi pässi- kuin uuhikaritsoilla. Parhaimmat kasvutulokset olivat suomenlammas + dorset -risteytyksellä, 282 grammaa päivässä, suffolkilla 272 grammaa päivässä ja suomenlammas + texel -risteytyksellä 267 g/pv.

– Lihantuotannossa päiväkasvu on merkittävä lihan tuotantokustannukseen vaikuttava tekijä. Siksi laidunnurmen ja säilörehun ruokinnallinen laatu on keskeinen asia tuotannossa, painottaa ProAgrian lammasasiantuntija Sini Sillanpää.

– Päiväkasvutavoitteet ovat tilakohtaisia ja niihin voidaan vaikuttaa muun muassa rotuvalinnalla ja ruokinnalla. Kasvun seurannan mittareita päiväkasvun lisäksi ovat elävän eläimen arvostelu, lihaksen paksuuden ultraäänimittaukset sekä teurastulokset, jatkaa Milla Alanco-Ollqvist.

Suomen kuttutilat yllättävät nykyaikaisuudellaan

Kantakirjarekisterissä oli vuoden vaihteessa 3783 kuttua, joista 65 % eteläisen Suomen alueella. Kuttutiloja oli kaiken kaikkiaan 23 kappaletta, keskimäärin 162 kuttua tilaa kohden. Suurimmalla tilalla on yli 1000 kuttua. Pääasiassa kuttuja käytetään maidontuotantoon. Monet tilat ovat investoineet uuteen lypsyteknologiaan viime vuosina.

Jalostuspukkien säilyttäminen on erityisesti suomenvuohirodulle erittäin tärkeää rodun monimuotoisuuden turvaamiseksi. Pukkien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 66 pukissa. Siemennysten myötä myös korkeatuotoksiset rodut Saanen ja Alpine -rodut suomenvuohen kanssa risteytettynä ovat ottaneet paikkansa suomalaisessa vuohenmaidon tuotannossa. Rekisteröityjen kilien määrä on lähes kaksinkertaistunut verrattuna edelliseen vuoteen, kilejä kasvatetaan uudistukseen maidontuotannosta poistuvien lypsykuttujen tilalle sekä lihantuotantoon.

ProAgria kehittää lammastilojen toimintaa ja eläinainesta

ProAgria on lampaiden ja vuohien jalostusorganisaatio Suomessa, ja pitää yllä eri rotuisten lampaiden kantakirjaa tuotosseurannan lisäksi. Toiminnan tarkoituksena on kehittää eläinainesta huomioiden eläinten terveys, hyvinvointi, tuotanto-ominaisuudet ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Näiden lisäksi pyritään tuotannon kannattavuuteen ja hyvään tuotteiden laatuun.

Lammastuotosseurannan tulokset 2021

Vuohien jalostusrekisterikooste 2021

Lisätietoja:

Sini Sillanpää, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, 20.-30.6. sini.sillanpää@proagria.fi, p. 043 825 0526

Anniina Säisä, ProAgria Oulu, 20.-30.6. anniina.saisa@proagria.fi, 043 826 6492

Sari Heltelä, ProAgria Etelä-Savo 20.6.-28.6. sari.heltela@proagria.fi, 040 593 7528