Lämmin sää kiritti kevätkylvöjä ja kasvua

Kevätkylvöt ovat edenneet joutuisasti maan etelä- ja keskiosissa viime viikon aikana, ja talvehtineet kasvustot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Tästä huolimatta, erityisesti Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomen savimailla, pellot ovat kuivuneet huonosti kylvökuntoon, mikä on hidastanut kylvöjen etenemistä. Etelä-Suomessa kevätviljojen kylvöistä on reilusti yli puolet tehty, mutta tilakohtaiset erot voivat olla suuria. Joillakin alueilla Etelä-Suomessakin kylvöt voivat olla vielä aivan alussa. Myös Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella peltojen kuivumisessa on ollut toivomisen varaa. Etelä-Suomen savimailla on ollut jonkin verran myös muokkautuvuusongelmia roudattoman talven jäljiltä.

Toukokuussa kuuroluonteisia sateita on saatu tavanomaista runsaammin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Sateet kuorettivat Varsinais-Suomessa vapun aikaan kylvettyjä peltoja vaikeuttaen orastumista. Tämän viikon sateet ovat tarpeen orastumisen ja talvehtineiden kasvustojen vahvan kasvun turvaamiseksi maan etelä- ja länsiosissa, mutta erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa ja paikoin myös eteläisessä Suomessa sateet ovat jarruttamassa kevätkylvöjen aloittamista ja aloitettujen kylvötöiden etenemistä. Voimakkaat sateet ja niitä mahdollisesti seuraavat lämpimät ja tuuliset säät lisäävät peltojen kuorettumisvaaraa, joten peltoja on nyt tarkkailtava ja varauduttava kuorettumien rikkomiseen orastumisen varmistamiseksi.

Kevätkylvöt ovat suuressa osassa maata vielä tavanomaisessa aikataulussaan tai muutaman päivän jäljessä. Etelä-Suomen rannikkoalueella kevätkylvöt ovat viikosta kahteen viikkoon jäljessä hitaasti kylvökuntoon kuivuneiden peltojen vuoksi.

Viime viikon suotuisten sääolojen myötä kevätviljojen kylvöjä tehtiin vauhdikkaasti ja pitkiä päiviä. Kevätviljoista kevätvehnän kylvöt ovat pisimmällä. Kylvötöissä pisimmälle ehtineillä tiloilla Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, osassa Satakuntaa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla on kylvämättä enää 20-30 % kevätvehnästä. Ohran kylvöjä on aloiteltu viimeisenä. Säiden lämpenemisen ja maan hyvän kosteustilanteen ansiosta ensimmäiset, jo huhtikuun puolella ja toukokuun alussa tehdyt kylvöt ovat orastuneet. Orastuminen vei ensimmäisissä kylvöksissä tavallista pidemmän ajan, lähes kolme viikkoa, mutta ne ovat nyt hyvässä kasvussa.

Kevätviljojen kylvöt ovat eniten kesken osassa Varsinais-Suomea, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa on kylvetty kevätvehnästä vasta 10-25 %, kaurasta 10-50 % ja ohrasta 5-10 %. Lapissa ja Kainuussa kevätviljojen kylvöt eivät vielä ole alkaneet.

Sokerijuurikkaan kylvöt ovat lopuillaan Lounais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kevätrapsin kylvöt ovat lopuillaan (kylvämättä 10-25 %) maan etelä- ja länsiosissa. Osassa Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikkoalueen tiloista kylvöt ovat vielä puolivälissä. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätrapsin kylvöt ovat aivan alussa. Kevätrypsi kylvetään usein lähes viimeisenä, jotta päästään nopeaan taimettumiseen ja kasvuunlähtöön tuholaisongelmien välttämiseksi. Pisimmälle kevätrypsin kylvöt ovat edenneet Pirkanmaalla ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista, joilla on arviolta kylvetty jo 80-90 % rypsistä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella rypsin kylvöt ovat puolivälissä ja muualla vasta aivan alussa.

Varhaisperunan istutukset on saatu päätökseen koko maassa. Ensimmäiset Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa istutetut varhaisperunakasvustot ovat hyvässä kasvussa, ja muuallakin Etelä-Suomessa kasvustot ovat jo pääsemässä kasvun alkuun. Kesäperunan istutukset on jo tehty Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla. Muualla kesäperunan istutukset ovat puolivälissä. Talviperunan istutukset ovat vielä alussa.

Rikkakasvitilanne pelloilla on tavanomainen koko maassa, mutta säiden lämpeneminen ja hyvä kosteustilanne vauhdittavat myös rikkakasvien kasvua. Erityisesti syysviljapelloilla rikat voivat olla jo kookkaita. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Monivuotisista rikkakasveista yleisimmin esiintyy voikukkaa ja juolavehnää. Säiden lämpeneminen on tuonut syysöljykasvustoihin rapsikuoriaisia, ja kasvustojen tarkkailu on nyt tarpeen. Syysöljykasvit ovat tulossa kohta kukkaan, joten pahimmilta tuholaisongelmilta ja samalla torjuntatoimilta todennäköisesti vältytään. Hanhien ja joutsenten kevätmuutto on nyt vilkkaimmillaan ja odotettavissa on niiden aiheuttavan vahinkoja syyskasveille, nurmille ja kevätkylvöksille varotoimista huolimatta.

Viime viikolla alkanut säiden lämpeneminen on kiihdyttänyt syysviljojen, syysöljykasvien, kuminan ja nurmien kasvua. Syysvilja- ja syysöljykasvi- sekä kuminakasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa suurimmassa osassa maata. Vain Satakunnassa on heikkokuntoisia ruiskasvustoja. Etelä-Pohjanmaalla puolestaan on erittäin hyvässä kunnossa olevia syysvilja ja -öljykasvi- ja kuminakasvustoja. Etelä-Suomessa syysviljat ovat jo korrenkasvuvaiheessa ja syysrypsi ja -rapsi ovat pian aloittamassa kukintaansa.

Sekä uudet että vanhat nurmet ovat kunnoltaan tyydyttäviä tai hyviä koko maassa. Uusien nurmien perustaminen onnistui viime vuonna hyvin ja lumipeitteinen talvi mahdollisti hyvän talvehtimisen. Alkukevään viileys jarrutti viime viikkoon asti nurmien kasvua, mutta viime viikon sateet ja lämpöaalto ovat siivittäneet nurmet ennätyskasvuun.

Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo parin viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista. Etelä- ja Länsi-Suomessa mansikkataimien kasvu avomaalla on alkanut, varhaismansikka harson alla on alkanut kukkia ja lämmittämättömissä tunneleissa mansikka kukkii ja myös ensimmäiset raakileet ovat kehittymässä. Myös Keski-Suomessa mansikan kasvu on hyvässä vauhdissa. Viime viikon sade ja lämmin sää koko maassa kiihdyttivät marjojen kehitystä. Myös vadelmien ja herukoiden kasvu on lähtenyt hyvin käyntiin Etelä- ja Keski-Suomessa. Omenan lehdet ovat puhkeamassa etelässä ja kukintaa odotellaan. Talvivaurioita ei juurikaan ole odotettavissa marjakasveilla, myyrätuhot toki näkyvät vasta myöhemmin.

Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun tavanomaisessa aikataulussaan huhtikuun lopulla maan eteläosissa, mutta huhtikuun lopun ja toukokuun alun viileä sää jarrutti kasvua. Ahvenanmaalla sipulin kylvö ja istutus aloitettiin huhtikuun lopulla ja tällä hetkellä kaikki sipuli on kylvetty, mutta toukokuun alun viileä sää hidasti kasvuun lähtöä. Etelä-Suomessa huhtikuussa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut hidasta kylmän sään vuoksi. Keski-Suomessa aloitettiin kaalin istutus toukokuussa ja näiden taimien kehitys odotetaan olevan nopeampaa viime viikon lämpimämmän sään ansiosta. Sään lämmetessä kaalikasveilla alkaa näkyä ensimmäiset pikkukaalikärpäset ja kirpat. Kesä- ja varastoporkkanan, lantun ja punajuuren kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Parsan ja raparperin sadonkorjuu on alkamassa etelässä.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 sekä puutarhakasvien osalta kehityspäällikkö Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Erkki Vihonen 040 678 7689, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Tuomas Ruottinen puh. 043 826 7888

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092/ Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha 30.6. saakka Riitta Peräinen puh. 043 826 9715, 1.7. alkaen Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400 484 305.

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin 1.6., 22.6. heinäkuu tauko, 10.8., 31.8. ja 21.9.

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi.