7.4.2022 3 min lukuaika

Lammastuotanto elää murrosvaihetta - karitsanlihan tarjonta keväällä hienoisessa kasvussa

Name: Agency Leroy
Price range: $

7.4.2022 3 min lukuaika

Suomalaiset kuluttavat lampaanlihaa vuositasolla enemmän kuin sitä kotimaassa tuotetaan. Karitsanlihassa omavaraisuusaste on noin 60 prosenttia ja muussa lampaanlihassa noin 24 prosenttia.

Kotimaisen tuotannon huiput ovat perinteisesti sijoittuneet maaliskuulle ja loka-marraskuulle, kun kysyntää on puolestaan eniten kevättalvella. Viimeisen parin vuoden aikana on ollut nähtävissä lisäystä karitsanlihan määrässä keväällä Suomen lammasosuuskunnan tilastojen perusteella. Tuottajat ovat reagoineet markkinoiden tarpeeseen.

Uuhet tiinehtyvät luontaisesti parhaiten syksyllä, karitsoivat keväällä ja karitsat kasvavat laiduntaen teurastukseen asti. Sen seurauksena kauppojen liha-altaat alkavat täyttyä grillauskauden loppupuolella, ja lihaa on tarjolla myös suoramyyntipisteissä ja -ketjuissa enemmän. Syksyn perinteisenä herkkuna maistuu esimerkiksi lammaskaali, jossa yhdistyvät sesongin raaka-aineet.

Keväällä pääsiäisen aikaan karitsanlihan kysyntä on kuitenkin suhteellisesti muita vuodenaikoja suurempaa. Tuore kotimainen karitsanliha huhtikuussa saadaan syksyllä syntyneistä karitsoista. Talvikaudella karitsat kasvatetaan sisätiloissa, jossa ne ruokitaan väkirehulla ja edellisenä kesänä korjatulla karkearehulla. Laidunkauden ulkopuolella karitsanlihan tuotantokustannus on luonnollisesti suurempi.

Karitsanlihan matala hinta yhdistettynä CAP-kausien vaihtumisen aiheuttamaan epävarmuuteen ovat saaneet lampurit viime vuosien aikana painottamaan lihan ohella muita tuotteita, kuten maisemanhoitopalveluja. Osa lammastiloista on lopettanut erityisesti kustannusten nousun vuoksi. Luken tilastojen mukaan karitsoineiden uuhien määrä on vähentynyt kahdessa vuodessa noin 10 prosenttia ja tilojen määrä 7 prosenttia.

- Lammastuotannon rytmi on melko nopea, joten muutokset kentällä näkyvät nopeasti. Tuotannollisten sitoumuskausien muutos on tyypillinen aika tehdä päätöksiä lopettamisesta, jatkamisesta tai aloittamisesta, ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist arvioi.

Tavoitteena ympärivuotinen tuotanto

Tasaisempi ympärivuotinen karitsanlihantuotanto olisi sekä kuluttajan, teurastamon että tuottajan etu.

Teurastamojen maksama hinta on noussut jopa 30 % lähivuosien aikana, osin lammasosuuskunnan ja tuottajaorganisaatioiden määrätietoisen työn tuloksena. Se on positiivinen signaali tuotantoaan optimoivalle lammastilalle ja on jo näkynyt suoramyynnin kautta kulkevan lihamäärän vähentymisenä. Hinnannousu kattaa osan nousseista kustannuksista. Nyt kuitenkin tuotantopanosten saatavuus ja kustannusten voimakas nousu uhkaa alkutuotannon kannattavuutta ennen kokemattomalla tavalla.

Maatilat painivat nyt talouteen ja tuotantoon liittyvien haasteiden kanssa. ProAgria painottaa suunnitelmallisuutta ja varautumista.

- Tarvitaan ennakointia tuotantopanosten hankintaan, mahdollisten määräalennusten hyödyntämistä esimerkiksi yhteisostoin, mutta ennen kaikkea nurmirehujen laatuun panostamista ostorehujen käytön vähentämiseksi. Säilörehun osalta tärkeintä on rehuarvon varmistaminen oikea-aikaisella niitolla ja säilöntälaadun varmistaminen. Laidunten osalta hyvät laidunnuskäytännöt ja perustettavissa laitumissa kasvilaji- ja lajikevalinnat, Alanco-Ollqvist luettelee.

ProAgria kannustaa lammastiloja järjestelmälliseen tuotosseurantaan ja eläinaineksen parantamiseen, jotka mahdollistavat tilan kehittymisen. Valittujen tuotannon ja talouden mittareiden seuranta auttaa löytämään säästökohteita. Pidemmällä tähtäimellä asiakkaita opastetaan kehittämään vastuullisen toiminnan kaikkia osa-alueita ja kertomaan niistä avoimesti. Elintarvikeketjun toimintaa pellolta kuluttajan lautaselle kehitetään myös yhdessä sidosryhmien kanssa. Eri puolilla Suomea on käynnistynyt viime vuonna useita kehittämishankkeita, joiden avulla koko ketjun toimintaa ohjataan kestävään ja kannattavaan suuntaan.

www.proagria.fi/lammas

Lisätietoja:

Milla Alanco-Ollqvist, lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, puh. 040 7060 558, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi

Kaie Ahlskog, lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi, puh. 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi

Sari Heltelä, lammastuotannon erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, puh. 040 5937528, sari.heltela@proagria.fi

Lammasasiantuntijat alueittain:

Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja Finska Hushållningssällskapet

Kaie Ahlskog, puh. 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi

Marja Jalo, puh. 040 5728387, marja.jalo@proagria.fi

Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

Sari Heltelä, puh. 040 5937528, sari.heltela@proagria.fi

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap