Lammastilojen koko edelleen kasvussa

Lammastilojen tuotosseurantatietojen mukaan tilakohtainen uuhimäärä oli viime vuonna 64 uuhta tilaa kohden. − Isoja tiloja on entistä enemmän. Yleisin katraskoko on nyt 50-99 välillä. Uuhimäärä pysyi suurimpana Etelä-Suomen alueella. Uuhimäärät lisääntyivät kuitenkin eniten Lapin alueella ja ruotsinkielisellä Uudellamaalla, kertoo lammastalouden kehittymissuunnasta Lammastalouden asiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Monipuolinen tilarakenne on lammastalouden valtti. Suurempien tilojen määrä on noussut viime vuosina, mikä kertoo tuotannon ammattimaistumisesta. Yhä useampi yritys on sellainen, jossa vähintään toinen omistajista saa palkkatuloja lammastaloudesta. Pienempiä tiloja on kuitenkin edelleen paljon, sillä monipuolinen lammas tarjoaa mahdollisuuden keskittyä myös muihin tuotteisiin lihan ohella.

Mitä mittaat, sitä voit parantaa

Tuotostietoja hyödynnetään tilan toiminnan hallinnassa aktiivisesti eläinaineksen jalostuksen ohella, erityisesti tilakoon kasvaessa tulosten mittaamisen tärkeys korostuu.

Jalostusjärjestelmien tavoitteena on turvata geenivarojen kestävä käyttö sekä ylläpitää luotettavat ja laajat sukulaistiedot sekä korkeatasoiset tuotostiedot. Sukusiitoksen hallinta nousee tärkeimmäksi roduilla, joiden kokonaismäärä on pieni.

Tuotosuuhien kokonaismäärä on 22 144 uuhta. Tuotosseurantaan kuuluu noin kolmannes suomalaisista uuhista, mikä on hyvä taso kansainvälisessä vertailussa.

Karitsapainoista kaikki lähtee

− Jokaisella tilalla tulisi olla käytössään vaaka, koska punnitukset ovat tärkein mittari lammastilalla. Valitettavan paljon punnituksia jää tekemättä tai tietoja ei kirjata tuotosrekisteriin, sanoo lammastalouden asiantuntija Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomesta.

Eläinjalostuksen lisäksi punnitustuloksien perusteella voidaan seurata muun muassa karitsoiden kasvutavoitteiden toteutumista ja täsmentää ruokintaa. Karitsat olivat valtakunnallisesti keskimäärin hieman isompia kuin edellisvuonna eli 15,34 kiloa. Alueellisesti korkeimmat karitsatuotokset 18,13 kiloa löytyvät edelleen ruotsinkielisen Pohjanmaan alueelta. Karitsatuotoksessa kokein tulos on Turun alueella, 37,88 kiloa tuotosuuhta kohti.

− Karitsatuotos kuvaa uuhen vuoden aikana syntyneiden karitsoiden ikäkorjattujen kuuden viikon painojen summaa. Tuotokset ilmoitetaan kertaa kohden ja myös vuodessa, joten kaksi kertaa vuodessa karitsoivan uuhen tuotos voi nousta todella korkeaksi. Tihennettyä karitsointia, jossa sama uuhi karitsoi kaksi kertaa vuoden aikana tai kolme kertaa kahden vuoden aikana käytetään jonkin verran, mutta se ei ole kovin yleistä, sanoo Ahlskog.

Sikiävyys pysyi korkealla alkuperäisroduillamme

Suomenlammas on edelleen suosituin rotu 74 prosentin osuudellaan karitsoineista uuhista. Myös tuotostietoja tuottaneiden määrässä suomenlammas on suurin roturyhmä. Sikiävyydessä kainuunharmas nousi ykköseksi 2,40 karitsaa uuhta kohtaan tuloksella. Suomenlammas sijoittui toiseksi 2,39 sikiävyydellä pudottaen itäfriisiläisen kolmanneksi.

Karitsatuotoksessa korkeimmalle pääsi suffolk 34,84 kilon tuloksella. Toisena suomenlammas 33,85 tuloksella ja kolmanneksi viimevuoden ykkönen itäfriisiläinen 33,96 kilon karitsatuotoksella. Kuudenviikon painoissa kärkeen nousi suffolk 21,36 kilon tuloksella pudottaen dorsetin tuloksella 19,73 kiloa toiseksi. Aikuispainojen kärkeen vaihtui oxforddown 82,86 kilon painolla. Nuorille uuhille ilmoitettiin niin vähän tuloksia, että niitä ei julkaista. Nuoren uuhen tavoitepainona astutushetkellä voidaan pitää 80 prosenttia aikuisen uuhen painosta.

Tuotosseurannan tulostaulukot ovat luettavissa tarkemmin täältä.

Löydät kaikki lammasasiantuntijamme asiantuntijahaustamme.