Laitumella robottikarja nauttii kesästä

Suuren karjan laidunnus vaatii suunnittelua, mutta myös palkitsee, kun navetta-askareet vähenevät. Eläimet lataavat laitumilta hyvinvointia ja terveyttä sekä samalla hoitavat ja elävöittävät maisemaa.

Satu ja Tommi Lapin tilalla Toholammilla on aina laidunnettu, mihin robotin tulo ei ole vaikuttanut.

- Lehmät nauttivat kesästä ja ovat puhtaita. Myös sorkkaterveys on ollut parempi. Laiduntaminen vähentää työmäärää, sillä siivoamista on vähemmän, Satu Lappi kertoo.

- Ei lehmät laitumelle aina halua, mutta kun keli on mukava, ne pyrkivät ulos. Lietteenajoa on vähemmän, kun lehmät laiduntavat. Lehmät näyttävät myös kiimat hyvin laitumella, Tommi Lappi sanoo.

Lapin robottitilalla on käytössä älyportti, joka ei päästä lypsämättömiä lehmiä ulos. Ovien luona on muoviset liuskaverhot, jotka suojaavat tuulelta ja kärpäsiltä. Eläinliikenne on toiminut moitteettomasti.

Karja käy myös sisällä syömässä apetta. Lapin tilalla lehmiä ei ole tarvinnut hakea ulkoa lypsyrobotille.

Satu ja Tommi Lappi pitävät laiduntamista tilakohtaisena asiana.

- Siitä on oma hommansa, mutta toisaalta navetointi on sen aikana helppoa. Jatkossa tilallamme on tarkoitus laiduntaa talvellakin.

Riittävästi nurmea ja vettä

Hyvän laidunnurmen tunnusmerkkejä ovat tasainen kasvusto ja rikattomuus sekä kasvukyky ja ruokinnallinen laatu.

- Kokoaikalaidunnuksen nyrkkisääntö on yksi aari lehmää kohti päivässä ja puolipäivälaidunnuksessa puolet siitä. Lisäksi pitää huolehtia, että juomavesi riittää, ruokinnan erityisasiantuntija Anna-Riitta Leinonen sanoo.

- Laadukas nurmiseos koostuu esimerkiksi timoteistä, nurminadasta, niittynurmikasta ja valkoapilasta. Nurmea perustettaessa raiheinä nopeuttaa kasvuun lähtöä. Kestorikat torjutaan jo edellisen viljelykasvin aikana.

Hyvinvointia ja terveyttä

Tärkein syy robottikarjojen laidunnukseen on mahdollistaa eläinten liikkuminen ja luontaisen käytös. Hedelmällisyys ja sorkkaterveys paranevat. Laiduntamista puoltaa myös hyvinvointikorvaus.

- Lehmät kannattaa opettaa mahdollisimman nuorina ulkoiluun ja aitauksessa olemiseen. Aitauksien ja kulkureittien pitää säästää työtä ja helpottaa eläinten kulkua. Näköyhteys laitumelta navetalle ja toisinpäin on hyväksi, automaattilypsyn erityisasiantuntija Sonja Pyykölä lisää.

Suunnittele ja onnistu

• Lehmille navettaa lähellä olevat lohkot, hiehot voivat laiduntaa kauempana.
• Aloita laidunkausi jaloittelulla, jotta lehmät tottuvat käymään laitumella.
• Kulkureitit laitumelle kuntoon.
• Lypsylehmillä näköyhteys navettaan.
• Totuta eläimet paimenlankaan ja laiduntamiseen hiehona.
• Lehmille juomavesi voi olla sisällä, juoma-altaita on oltava riittävästi.
• Jos laidunala on pieni, ruokintasuunnitelmaan ei tarvitse tehdä muutoksia.
• Ymmärrä lehmän käyttäytymistä: totuttaminen ulkoiluun vaatii suunnittelua ja toimia, jotka ohjaavat nautaa käyttäytymään halutulla tavalla.

Varmista hyvä laidunkierto

• Aloitus kun laidunnurmi 10-15 senttiä – tavoitekorkeus syöttöön tulevalta alalta 25-40 senttiä.
• Puhdistusniitot heti syötön jälkeen, kun esiintyy korsiintunutta kasvustoa.
• Laitumen jälkikasvu heikkenee, jos se syötetään reilusti alle 10-senttisenä.
• Lehmä syö nurmea kuiva-aineena noin kilon tunnissa, kun sitä on tarjolla tarpeeksi.
• Korjuuaikanäyte ja kivennäisanalyysi kertovat sekä lehmien että nurmen ravintoarvoista.
• Matka juomavesipisteelle mieluiten alle 250 metriä – painevesijärjestelmä helpottaa työmäärää.