Laaja tutkimus käynnistyi peltojen hiilensidonnasta, toimintatavoista ja taloudesta

Suomen hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2035 ovat lähtökohta Hiiletin-hankkeelle, jossa tutkitaan peltomaan orgaanisen aineksen ja siten hiilen kertymistä ja hävikkiä sekä muutosten taustalla vaikuttavia prosesseja erilaisissa maissa. Hiiletin-hanke kokoaa Suomen huippuosaamisen yhteen.

– Saadessamme orgaanisen hiilen kertymään maahan voimme hillitä ilmastonmuutosta ja samalla parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa sekä minimoida vesistö- ja taloudelliset vaikutukset, kiteyttää Hiiletin-hanketta johtava dosentti Helena Soinne Luonnovarakeskuksesta ja lisää, - Tärkeää on tunnistaa alueita ja lohkoja, joissa on orgaanisen aineksen vajetta ja jossa hiilen kertymisellä saadaan todennäköisimmin myös positiivisia vesistövaikutuksia, ja toisaalta alueita, joissa on tärkeää keskittyä hiilen hävikkiä ehkäiseviin viljelymenetelmiin. Orgaanisen hiilen sitoutumiseen johtavien olosuhteiden ja prosessien tuntemus on edellytys sille, että kivennäismaapeltoja voidaan hyödyntää hiilinieluina.

Hiiletin-hanke on osa Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni - tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa. Hiiletin-hanke kokoaa yhteen laajan verkoston ja osaamisen. Mukana ovat Helsingin Yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, ProAgria, Soilfood ja Suomen ympäristökeskus.

Hanke tuottaa lisätietoa orgaanisen aineksen kertymiseen tai hävikkiin vaikuttavista prosesseista erilaisissa maissa. Tavoitteena on selvittää lisätyn hiilen pysyvyyttä ja toisaalta hajotusta erilaisissa olosuhteissa ja tutkia mineraaliaineksen ja orgaanisen aineksen välisiä reaktioita. Hankkeessa arvioidaan erilaisten maiden hiilensidontakapasiteettia, tuotetaan arvio Suomen kivennäispeltojen hiilensidontapotentiaalista ja tehdään suositukset parhaista hiilen kerryttämismenetelmistä ja niiden käyttöönotosta sekä saadaan hiilensidonnan toimenpide-ehdotukset ja tieto niiden taloudellisista vaikutuksista.

Tutkimuskohteiden rinnalla kulkee koko ajan vuorovaikutus viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myös viestiä meneillään olevista tutkimuksista aktiivisesti, jotta tulokset saadaan nopeasti käytäntöön ja vaikuttamaan.

– Tietotarve hiilensidonnasta on jatkuvasti kasvava ja rinnalla on tarve soveltaa tietoa heti viljelijöiden kanssa ja oppia yhdessä, sanoo Soinne.

Hiiletin-hanke sisältää seitsemän eri aihekokonaisuutta. Kivennäismaiden hiilensidontapotentiaalia ja orgaanisen aineksen reaktioita kivennäismaissa selvitetään muuttuvissa olosuhteissa. Tähän liittyen keskitytään myös maaperän hiilivaraston pysyvyyteen, maankäytönmuutoksen vaikutukseen hiilipäästöihin ja lisätyn hiilen pysyvyyteen vastaanottavan maan ja lisättävän materiaalin laadun näkökulmista. Tutkimuskokonaisuudesta vastaa MMT Riikka Keskinen Lukelta.

Hiilensidonnan prosessien selvittämiseksi hankkeessa kartoitetaan uusia menetelmiä maan orgaanisen aineksen kemiallisen ja fysikaalisen laadun tarkasteluun. Hankkeessa hyödynnetään mm. heliumionimikroskopiaan ja sekundääri-ionispektroskopiaan perustuvia kuvantamismenetelmiä sekä röntgentomografiaa kolmiulotteiseen kuvantamiseen. Uusien menetelmien kehittämisestä vastaa FT Kai Arstila Jyväskylän yliopistosta.

Hiilensidontatoimenpiteiden kohdentamiseen tarvitaan tietoa kivennäispeltojen hiilensidontapotentiaalista sekä maan ominaisuuksiin pohjautuvista hiilivaraston kannalta parhaista viljelytoimista. Kokonaisuudesta vastaa Dos., MMT Helena Soinne Lukelta.

Kierrätysmaatalouden, kuten orgaanisten maanparannusaineiden ja lannoitteiden käytön, avulla on mahdollista kasvattaa pellon hiilivarastoa. Kun kierrätystuotteilla aikaansaatava peltomaan hiilinielu varmennetaan ja muunnetaan myytäviksi päästöhyvityksiksi, voidaan saatavalla rahallisella hyödyllä kannustaa kierrätysmaatalouden kysyntää ja tarjontaa. Tutkimustiedon soveltamista alan yritysten tarpeisiin kehitetään kierrätysmaatalousosiossa, josta vastaa FM Eetu Virtanen Soilfood Oy:stä.

Maaperän hiiltä kannattaa kerryttää sellaisilla toimilla, joiden avulla saadaan pysyvä lisäys mahdollisimman edullisesti. Vaihtoehtoisten toimenpiteiden kustannustehokkuutta arvioidaan bioekonomisten mallien avulla. Laskelmissa otetaan huomioon viljelijälle hiilen kerryttämisestä koituvat tulot ja kustannukset ja hiilen ja ravinteiden kierto maaperän, ilmakehän ja vesistöjen välillä. Taloudellisista analyyseistä vastaa Prof. Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.

Vuorovaikutus ja viestintä on osana tutkimuspalettia, jotta saadaan pienryhmätoiminnan kautta viljelijät mukaan kokeilemaan heti varhaisessa vaiheessa eri tutkimusaihioita. Kattavalla viestinnällä pyritään saamaan vuorovaikutus koko tutkimushankkeen ajan laajasti toimimaan ja tieto leviämään sitä tarvitseville. Osiosta vastaa MMM, agronomi Marja Suutarla ProAgriasta.

Hiiletin-hanke tulee viestimään netin ja somen kautta sekä mukana olevien organisaatioiden kanavien kautta. Käytämme hästägiä #hiiletin. Alla kuva Hiiletin-hankkeesta ja sen muodostamasta kokonaisuudesta.

Helena Soinne, Luonnonvarakeskus, 029 532 2118, helena.soinne@luke.fi

Riikka Keskinen, Luonnonvarakeskus, 029 532 6236, riikka.keskinen@luke.fi

Sampo Pihlainen, Syke, 029 525 2225, sampo.pihlainen@syke.fi

Jari Hyväluoma, HAMK, 050 471 3552, jari.hyvaluoma@hamk.fi

Kai Arstila, Jyväskylän yliopisto, 040 805 4749, kai.arstila@jyu.fi

Eetu Virtanen, Soilfood Oy, 040 834 3699, eetu.virtanen@soilfood.fi

Kari Hyytiäinen, Helsingin Yliopisto, 020 416 0702, kari.hyytiainen@helsinki.fi

Marja Suutarla, ProAgria Etelä-Suomi, 040 721 0598, marja.suutarla@proagria.fi

HiiletIn-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni - ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta: mmm.fi/maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. #Hiilestäkiinni