Kylvötyöt vasta alkutekijöissään

Lunta on edelleen pelloilla Keski-Suomesta Lappiin. Tällä hetkellä kevättöiden aloitus on noin viikon keskimääräisestä myöhässä. Lietteen ja lannan levityksiin ei ole vielä kunnolla päästy, ja syyskasvien lannoitukset ovat myös vasta alkamassa. Ensimmäisiä kevätkylvöjä on tehty Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäisenä on kylvetty kevätvehnää, kauraa ja valkuaiskasveista härkäpapua ja hernettä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt pääsevät kunnolla vauhtiin toukokuun puolivälissä. Kasvukauden alkua varjostavat merkittävät talvituhot syyskylvöisillä kasveilla.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Routaa ei ole Etelä-Pohjanmaalta pohjoiseen, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Suomessa routaa on ollut paljon.

Syyskasveja talvi kuritti pahoin. Viime syksynä kylvettiin ennätysmäärä syysvehnää ja syysöljykasveja. Talvituhot ovat merkittäviä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja osin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Etelä-Pohjanmaalla syysviljat ovat menestyneet kohtalaisen hyvin ja talvituhot ovat 10–30 % luokkaa, mutta eteläisessä Suomessa talvituhot syysvehnällä voivat olla 70–90 % ja rukiilla 50–80 %. Syysöljykasvit ovat tuhoutuneet lähes täysin, 90–100 prosenttisesti Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tuhot ovat pienempiä. Yhteensä syyskasveja on tuhoutunut talvituhojen takia arviolta runsaan 90 000 hehtaarin alalta, kun kylvöala oli ennätykselliset lähes 145 000 hehtaaria. Syyskasvien tilalle tullaan kylvämään kevätviljoja ja kevätöljykasveja. Uusintakylvöt tietävät merkittävää kustannusten nousua näille tiloille, mitä ei olisi toivottu tähän hetkeen, kun kustannuspaineet ovat muutenkin poikkeuksellisen isot.

Kumina ja nurmet näyttävät selvinneen vähintään tyydyttävästi koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminalla tuhoja on ollut vain vähän. Nurmien lannoitukset ovat alussa useilla alueilla. Nurmen paikkauskylvöä tullaan suorittamaan jonkin verran Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Kylvöt vasta alkamassa 

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt ovat käynnistymässä, ja Pohjanmaalla alkamassa lähipäivinä. Härkäpavun kylvöt ovat juuri alkaneet ja herneen kylvö käynnistyy lähipäivinä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kevätviljoista on kylvetty ensimmäisillä peltolohkoilla kevätvehnää ja kauraa. Kylvötöitä päästään aloittamaan laajemmin vasta viikon parin kuluttua.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa maaliskuun loppupuolella. Myös muualla Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla suurin osa varhaisperunoista on istutettu. Ensimmäiset perunat ovat jo taimettuneet, mutta kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kylmät yöt ovat koetellet kasvustoja, mutta hallasuojauksien avulla viljelmillä on silti vältytty suurilta tuhoilta. Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa.

Valkuaiskasvien kylvöaikeet kasvussa

Viljelysuunnitelmien perusteella vilja-alassa ei näytä olevan suuria muutoksia suuntaan eikä toiseen. Jos kevät jatkuu viileänä, joudutaan erityisesti vehnää korvaamaan ohralla ja aikaisemmilla lajikkeilla. Tänä vuonna erityisesti herneen viljelyssä on odotettavissa kasvua. Herne on kuitenkin tärkeää saada ajoissa kylvettyä, joten lähiviikkojen aikana nähdään, paljonko sitä saadaan kylvettyä. Herneen ja härkäpavun etuna on se, että ne eivät tarvitse paljon lannoitetta, joten lannoituskustannuksissa saadaan toivottuja säästöjä. Valkuaisomavaraisuutemme kannalta herne ja härkäpapu ovat tärkeitä kasveja, jolla pystytään korvaamaan tuontivalkuaista. Lannoitteiden käyttöä tullaan yleisestikin vähentämään normaalista ja ottamaan lisäksi typensitojakasveja mukaan enenevässä määrin viljelykiertoihin. Jos tila on ehtinyt ostaa lannoitteet viime kesän tai syksyn aikana edullisempaan hintaan, tullaan näillä tiloilla panostamaan eniten lannoitukseen. Lisäksi nyt katsotaan tarkemmin, mihin kalliita panoksia tullaan käyttämään.

Marjatunneleissa jo kukkii

Lumisen talven jälkeen kasvukausi ja kasvu on lähtenyt käyntiin myös puutarhaviljelmillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa routa on jo pääosin sulanut, mutta sitä esiintyy vielä suuressa osassa maata ja sen sulamista vauhdittaisi monin paikoin vesisade. Tehoisa lämpösumma on lähtenyt kertymään hitaasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Monin paikoin, myös Ahvenanmaalla, on edelleen ollut usean asteen pakkasöitä, jotka hidastavat sekä kasvua että kevättöitä.

Tunneleihin on jo istutettu mansikkaa ja vadelmaa eteenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa, kasvihuoneissa vadelma jo kukkii. Suuri lumimäärä on hidastanut muovienlaittoa tunneleiden päälle Savossa ja Keski-Suomessa. Avomaan marjapelloilla työt ovat vasta käynnistymässä. Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Herukkapensaiden leikkaukset ovat edenneet hyvin. Länsi-Suomessa mansikka näyttää talvehtineen hyvin, mansikan kasvu on harsojen alla alkanut ja kasvustoja on jo harjattu. Koska Keski-Suomessa ja Savossa on paikoitellen tullut myöhäisiä lumisateita, on lumensulatustöitä tehty useampaankin kertaan. Keski- ja Itä-Suomen mansikkatiloilla ei olla päästy harjaamaan mansikkaa, minkä vuoksi mansikan talvivaurioita ei voida vielä arvioida.

Ensimmäisille varhaisvihannespelloilla on päästy huhtikuun puolen välin paikkeilla Etelä- ja Länsi-Suomessa ja huhtikuun lopulla ainakin Hämeessä, Savossa ja Keski-Suomessa. Varhaisvihanneksista hernettä, porkkanaa, kaalia, salaattia sekä sipulia on istutettu sekä tunneleihin että avomaalle harsojen alle. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Ahvenanmaan hedelmäviljelmillä omenat kehittyvät suurin piirtein samalla aikataululla kuin viime vuonna. Omenapuiden silmut ovat avautumassa, päärynöiden kehitys on hiukan pidemmällä. Omenaruven itiöt eivät vielä ole lähteneet liikkeelle, koska sää on vielä kylmää.

ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa http://www.proagria.fi. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari (juha-matti.toppari@proagria.fi, puh. 043 825 2806) ja Sari Peltonen (sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406) sekä puutarhakasvien osalta Nina Sevelius (nina.sevelius@slf.fi, puh. 043 824 8705). Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, p. 050 302 4670, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo, p. 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092, Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400 484 305.

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Knut Andersson puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava katsaus julkaistaan 17.5.2022.