Kylvötyöt saatu päätökseen kuivissa olosuhteissa

5 min lukuaika

Uutinen

Kylvötyöt on saatu päätökseen Suomessa. Vain osassa Pohjois-Suomea on pieniä määriä kylvämättä. Kylvöt alkoivat pääosin myöhässä keskimääräisestä ja tämän vuoksi kasvukausi on myöhässä noin viikon keskimääräisestä Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Suomessa ja Itä-Suomen alueella.

Traktori paalaamassa nurmipellolla

Kasvutilannekatsaus 15.6.2023

Muualla Suomessa kasvukausi on lähes keskimääräisessä aikataulussa. Sateita on saatu toukokuun lopun ja kesäkuun alun välillä vain vähän koko Suomessa ja tällä hetkellä kasvustot kaipaisivat jo nopeasti vettä. Luvattu helle ja sateeton ajanjakso aiheuttavat kasvustojen kehitykselle ongelmia.

Jos kuivuus ja helteet jatkuvat pitkään, sato-odotukset tulevat heikkenemään tuntuvasti. Kylvöt saatiin onneksi tehtyä hyvissä olosuhteissa, mutta nyt kaivattaisiin kipeästi vettä. Vedenpuute vaikuttaa kaikkiin kasveihin ja erityisesti viimeiset kylvöt tulevat olemaan heikkoja sadoltaan, koska ne eivät ole orastuneet kunnolla. Lisäksi toinen nurmirehusato voi jäädä pieneksi, jos vettä ei saada. Kuivuus koettelee nyt koko Suomea. Vielä satoennusteita ei voida antaa, mutta nyt jo näyttää siltä, että kuivuus heikentää satonäkymiä merkittävästi.

Viljelysuunnitelmiin ei ole tullut suuria muutoksia kevään aikana. Viljan hinnan aleneminen on vaikuttanut osalla tiloista siihen, että viljaa kylvettiin vähemmän ja monimuotoisuuskasveja, kuten riistapeltoja ja saneerauskasveja, kylvettiin enemmän. Kylvötyöt saatiin hyvin tehtyä koko Suomessa. Kylvämättä peltoja ei juurikaan jää.

Kasvustojen kehitys hidastunut kuivuuden ja hallojen takia

Pitkän kylvökauden vuoksi viljat ovat monessa eri kehitysasteessa. Ensimmäisiä rikkakasviruiskutuksia on tehty ja viimeisimmät kylvöt ovat orastumassa. Viimeisten kylvöjen ongelmana on ollut heikko orastuminen johtuen kuivuudesta. Lisäksi kuivuus vaikuttaa viljojen pensomiseen eli viljat voivat jäädä harvoiksi viimeisten kylvöjen osalta. Kuivuus ja viime viikolla tullut halla ovat aiheuttaneet värimuutoksia osalla viljoista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla pakkasta oli useita asteita ja erityisesti ohrakasvustoissa ja nurmissa on havaittavissa hallan vioitusta, joka on ohimenevää tässä vaiheessa kasvukautta.

Syysviljat ovat kohtalaisia. Syysvehniä jouduttiin osin rikkomaan ja paikkakylvämään koko Suomessa. Ruis selvisi paremmin. Pohjois-Pohjanmaalla syysviljoilla oli huono talvi ja syysviljoista suurin osa piti uusintakylvää keväällä. Itä-Suomessa rukiin talvehtiminen ei onnistunut. Pohjanmaalla kolmannes syysvehnistä piti paikata kevätviljalla huonon talvehtimisen vuoksi. Ruis on tullut tähkälle Etelä-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä ja tulossa tähkälle Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kylvöjen jälkeen rikkakasviruiskutukset ovat alkaneet osassa Suomea. Tulevat helteet ja kuivuus aiheuttavat kasvustoille stressiä, joten ruiskutuksien ajoituksia tulee miettiä tarkkaan. Ruiskutukset kannattaa ajoittaa varhaiseen aamuun haittavaikutusten minimoimiseksi. Erityisesti saunakukka on kasvanut isoksi kuivuudesta huolimatta. Herneen kasvu on toistaiseksi hyvää. Rypsi ja rapsi ovat taimettuneet vaihtelevasti koko Suomessa ja viimeisissä kylvöissä taimettuminen on ollut hyvin hidasta. Tuholaistorjuntaa on tarvinnut tehdä vain vähän. Suurempi torjuntatarve on ollut sokerijuurikasta kylväneillä tiloilla.

Nurmet kärsineet talvituhoista – sato-odotukset vaihtelevia

Nurmisadon korjuu on alkanut Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa. Nurmet kokivat kovia talven aikana lähes koko Suomessa ja talvituhoja syntyi. Lapin alueella nurmet ovat hyvin erilaisessa kasvurytmissä ja siellä kasvukausi on jäljessä normaalista muutaman päivän. Nurmisadosta on odotettavissa kohtalaista, paikoin vain välttävää. Lisäksi ongelmana on, että sateita ei ole näköpiirissä. Nurmen kasvuun lähtöön vaadittaisiin vettä. Rehunteko ajoittuu tänä vuonna juhannusviikolle ja siitä 2 viikkoa eteenpäin. Kuivaheinän korjuu alkaa heinäkuun alussa koko maassa.

Ensimmäisistä varhaisperunoista on saanut nauttia noin viikon verran. Varhaisperunan sato on kohtalainen tänä vuonna. Varastoperunan istutukset on tehty ja saatiin tehtyä hyvissä olosuhteissa koko perunan kylvöalueella.

Mansikkakausi alkanee juhannuksen jälkeen

Viime viikkojen kylmä sää on hidastanut myös puutarhakasvien kasvua. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että mansikkakausi alkaa Etelä-Suomessa heti juhannuksen jälkeen ja siirtyy pohjoiseen seuraavien parin kolmen viikon aikana. Nyt luvassa oleva pitkä hellejakso voi kutistaa eron etelän ja pohjoisen satohuipun välillä. Mansikan kukinnan huipentuminen lähestyy ja tällä hetkellä monin paikoin kehittyy raakileita. Kasvustot ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja kukinnan aikaisia halloja on torjuttu pääosin onnistuneesti, toki paikoitellen on näkyvissä hallavaurioita. Suomalaista mansikkaa on jo pitkään ollut saatavilla kasvutunneleista ja kasvihuoneista.

Avomaavadelmat ovat monin paikoin aloittamassa kukintaansa. Herukat ovat etelässä raakilevaiheessa ja kohti pohjoista kukinta vielä jatkuu. Herukalla näkyy jonkin verran hallavaurioita kukissa. Omenaraakileiden kehitys jatkuu hyvällä vauhdilla ja omenasadosta näyttäisi tulevan hyvä. Heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun mutta näillä näkymin marjasadosta on tulossa ainakin normaali. Jos kuiva kausi jatkuu vielä pitkään niin etenkin kastelemattomat marjakasvustot voivat kärsiä.

Nyt on varhaiskaalin aikaa

Avomaan varhaisvihannesten satokausi pääsee kunnolla vauhtiin juhannusviikolla. Tällä hetkellä varhaiskaalin satokausi on alkamassa ja satomäärät lisääntyvät juhannusta kohden. Varhaisvihanneksia kuten nippuvihanneksia sekä porkkanaa, retiisiä, kaalia, sipulia ja salaattia on myös tarjolla. Etenkin kaalit ovat viihtyneet alkukesän kylmistä säistä huolimatta erittäin hyvin. Herneen kukinta on alkanut varhaisimmissa kylvöksissä.

Kasvintuholaisia esiintyy tavanomaisesti ja niiden tarkkailu on tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Esimerkiksi mansikalla on havaittu vattukärsäkkäitä ja ripsiäisiä ja vadelmalla on havaittu vattukuoriaista. Vattukärsäkkäitä ja ripsiäisiä tulee tarkkailla mansikalla ja tehdä tarvittaessa torjuntatoimenpiteitä. Kaaleilla on kirppoja liikenteessä ja torjuntatarpeen arviointi on tärkeää. Porkkanakärpästen sekä pikkukaalikärpäsen lento on myös meneillään ja porkkanakemppien lento on alkamassa.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 29.6., heinäkuu taukoa, 17.8., 31.8. ja 21.9.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Tiina Polo 050 475 1840, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Heikki Inkeroinen, puutarha ja peruna 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920