Kylvöt venyivät ennätysmyöhäiseksi

Kylvöjen lopetus pitkittyi erityisesti maan eteläosissa pitkälle kesäkuuhun, mistä johtuen kasvustot ovat hyvin eri kasvuvaiheessa. Ensimmäisenä kylvetyt viljakasvustot ovat ehtineet korrenkasvuvaiheeseen ja tulossa pian tähkälle, mutta viimeisimpänä kylvetyt ovat vasta orastuneet.

Tiloilla jouduttiin tekemään muutoksia viljelysuunnitelmiin vielä kesäkuussakin. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa kaksi viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Maan keskiosissa kasvustot ovat muutaman päivän jäljessä, mutta maan pohjoisosissa kasvustojen kehitys on normaalissa aikataulussaan.

Säilörehun ensimmäinen sato korjattiin suuressa osassa maata hyvissä sääoloissa, ja kuivaheinän korjuu on käynnistynyt maan etelä- ja keskiosissa. Varhaisperunan, varhaisvihannesten ja mansikan satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Säilörehusta runsas ja laadukas sato

Säilörehu on saatu lähes korjattua maan etelä- ja keskiosissa erinomaisissa sääoloissa. Lapissa säilörehun korjuu aloitetaan tällä viikolla, mikäli sää poutaantuu. Sateet ovat paikoitellen lakoonnuttaneet korjuuta odottavia nurmia. Sato arvioidaan määrältään erinomaiseksi tai vähintään hyväksi suurimmassa osassa maata lukuun ottamatta Lappia, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Laadultaan säilörehu on hyvää lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa ja Lappia, jossa laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai välttäväksi.

Säilörehun toisen sadon kannalta juhannukseksi ennustetut sateet ovat tervetulleita, sillä kuivuus ja helle uhkaavat hidastaa nurmien kasvua. Karjalassa nurmet kärsivät jo kuivuudesta, ja siellä niiton jälkeinen kasvu on tavanomaista heikompaa. Muualla nurmien kasvu vaihtelee hyvästä tyydyttävään. Rikkakasvien torjunta on onnistunut tyydyttävästi, mutta Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa välttävästi. Nurmissa näkyy paikoitellen paljon voikukkaa.

Säät ovat olleet suosiollisia kuivaheinän korjuulle. Kuivaheinän korjuu päästiinkin aloittamaan Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla jo viime viikolla. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa kuivaheinästä on korjattu valtaosa, mutta muualla Etelä-Suomessa kuivaheinän korjuu on alussa. Pohjois-Savossa, Pohjanmaan rannikkoalueella, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kuivaheinän korjuun arvioidaan alkavan heinäkuun alussa. Kuivaheinän korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kuivaheinäsadosta odotetaan määrältään ja laadultaan hyvää tai jopa erinomaista.

Viljakasvustot hyvin eri kasvuvaiheissa

Sateet ja peltojen hidas kuivuminen hidastivat kylvötöiden saamista päätökseen koko Suomessa. Useimmilla alueilla kevätviljojen ja kevätrypsin kylvöt saatiin päätökseen vasta viime viikolla, Etelä-Savossa ja Kainuussa kevätviljojen kylvöt ovat edelleen kesken. Kevätviljojen uusintakylvöjä jouduttiin tekemään lähes jokaisella alueella 5-10 %, Pirkanmaalla jopa 15-20 % alasta. Kevätrypsillä, -rapsilla ja sokerijuurikkaalla uusintakylvöjä jouduttiin tekemään vähemmän. Suunnitelluista kevätviljojen kylvöistä jäi toteutumatta usealla alueella 5-15 %, Pohjois-Karjalassa jopa 20 %. Kevätrypsin kylvöt saatiin lähes suunnitellusti tehtyä, Pohjois-Karjalassa kevätrypsistä jäi kylvämättä 20 %. Alun perin suunnitellun kevätviljan ja kevätrypsin tilalle kylvettiin lopulta useimmilla tiloilla nurmi, luonnonhoitopelto, riistapelto, vihantavilja ja kesanto.

Kevätviljakasvustot ovat kylvöjen venymisestä johtuen hyvin eri vaiheessa kasvussaan. Ensimmäisenä kylvetyt kasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa tai tulossa pian tähkälle, mutta viimeisimpänä kylvetyt ovat vasta orastuneet. Lapissa kevätviljat eivät vielä ole ehtineet orastua. Kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä tai hyviä suurimmassa osassa maata, mutta Varsinais-Suomessa kaikkien kevätviljojen kasvustot ovat vain välttäviä. Satakunnassa on tavanomaista heikompia ohrakasvustoja ja Etelä-Karjalassa ohrakasvustot ovat huonoja. Edellytykset tyydyttävälle tai hyvälle viljasadolle ovat vielä olemassa lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa viljasadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi.

Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet hyvin lähes koko maassa. Ainoastaan Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa rikkakasvien torjuntatulos arvioidaan tyydyttäväksi. Kasvitaudit eivät vielä ole aiheuttaneet suurempia ongelmia, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella vehnäkasvustoissa on havaittavissa paikoin runsaasti pistelaikkua. Tuholaisia on havaittu kasvustoissa vain vähän, lähinnä kirppavioituksia ja paikoin tuomikirvoja.

Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä- ja Keski-Suomessa. Ruiskasvustot ovat hyviä kunnoltaan ja satonäkymiltään useimmilla alueilla, mutta Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa tyydyttäviä. Syysvehnä on tulossa tähkälle maan etelä- ja keskiosissa. Syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan ja satonäkymiltään hyviä suuressa osassa maata, osassa Satakuntaa ja Pohjois-Karjalassa tyydyttäviä. Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin. Syysviljoilla esiintyy Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueilla sekä Varsinais-Suomessa tavanomaista enemmän kasvitauteja.

Syysrypsin ja -rapsin sekä kuminan kasvustot ovat hyvässä kasvussa ja edellytykset hyvään satoon ovat olemassa. Ainoastaan Etelä-Karjalassa syysrapsi- ja Kainuussa syysrypsikasvustot arvioidaan välttäviksi.

Sokerijuurikkaat, herne ja härkäpapu ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa myös herne- ja härkäpapukasvustot ovat kärsineet kesän sääoloista. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin, eivätkä tuholaiset tai kasvitaudit ole aiheuttamassa ongelmia.

Lämpö ja aurinko vauhdittavat mansikoiden kypsymistä

Etelä-Suomen kasvihuoneista ja tunneliviljelmiltä on jo pidemmän ajan päästy maistelemaan mansikoita. Poikkeuksellisen lämpimät säät ovat vauhdittaneet mansikan kukintaa ja saaneet mansikat kypsymään nopeasti myös avomaalla. Varhaislajikkeiden pääsatokausi on jo alkamassa ja varsinainen pääsatokausi alkaa heti juhannuksen jälkeen, pari viikkoa etuajassa. Myöhäisten mansikkalajikkeiden ja alkukesällä istutettujen satotaimien satoa toki noukitaan pitkälle syksyyn. Sadon laatu on hyvä, jopa erinomainen ja mansikat ovat hyvin makeita tänä vuonna. Runsaiden sateiden ja kastelun ansiosta kuivuus ei ole päässyt vaikuttamaan sadon määrään, mutta helteinen sää voi toki kypsyttää raakileet ennen aikaisesti ja jättää marjat hiukan tavanomaista pienemmiksi. Paikoin mansikalla on ollut talvituhoja ja vedenvaivaamilla alueilla taimikuolemia, joten välttämättä aivan huippusatoon ei joka paikassa tänä vuonna päästä.

Vadelman kukinta on käynnissä ympäri Suomen. Vadelma näyttää paikoin kärsineen talvivaurioista, mikä voi vähentää satoa. Tunneleista sen sijaan tulee vadelmasta hyvälaatuista satoa. Herukoiden satonäkymiä heikentävät talvivauriot ja viileän alkukesän vuoksi puutteelliseksi jäänyt pölytystulos, mikä näkyy marjojen varisemisena. Omenaraakileiden kehitys jatkuu hyvällä vauhdilla. Heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun.

Varhaisvihannesten ja -perunan satokausi on parhaimmillaan juhannuksen aikoihin. Tarjolla on hyvälaatuisia nippuvihanneksia, perunaa, parsa- ja kukkakaalia, porkkanaa, naurista ja retiisiä ja varhaiskaalia sekä salaattia. Myös tuorehernettä saadaan juhannukseksi. Kuivuus ja kuumuus ovat johtaneet suureen kastelutarpeeseen. Kuivuus on myös heikentänyt viimeisimpänä kylvettyjen varastovihannesten taimettumista ja kuumaan peltoon istuttaminen on taimille suuri stressitekijä.

Tuholaisten tarkkailu on tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Lämpimät säät suosivat lehtikirvoja, mansikka- ja vihannespunkkeja, luteita, kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita. Porkkanakemppien ja -kärpästen sekä pikkukaalikärpäsen lentohuippu on parhaillaan, hernekääriäisten lento on alkanut kuten myös herukkalasisiiven. Mahdollisten sadekuurojen mukana saattaa myös kulkeutua tuholaisia, kuten kaalikoita tai sipulinnaattihometta.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta.

Lisätietoja antavat

• johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262
• peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406
• puutarhakasvien osalta kehityspäällikkö Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Erkki Vihonen 040 678 7689, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Tuomas Ruottinen puh. 043 826 7888

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991 Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475 Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453 Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399 Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009 Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967 Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092/ Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197 Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452 Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha 30.6. saakka Riitta Peräinen puh. 043 826 9715, 1.7. alkaen Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400-484 305.

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin (heinäkuu tauko) 10.8., 31.8. ja 21.9.