Kylvöt valmistumassa – kuivuuden vaikutukset alkavat näkyä pelloilla

5 min lukuaika

Kasvintuotanto· Uutinen

Kylvöt ovat edenneet harvinaisen hyvän kylvösään vuoksi nopeasti ja pääosa kylvöistä on tehty. Kylvöt alkoivat koko maassa tavanomaisesta myöhässä, mutta kuiva ja aurinkoinen sää on pitänyt koneet pellolla ilman suuria taukoja ja loppusuora viljelykasvien kylvössä on näkyvissä.

Peltomaisema viljan oraista

Eniten kylvämättä on vielä ohraa ja kevätrypsiä. Sadetta ei ole saatu runsaaseen kuukauteen joko yhtään tai vain muutamia millejä. Paikallisesti vettä tuli kuuroluontoisesti jopa liikaa, mutta isossa kuvassa Suomi kärsii nyt kuivuudesta. Vettä olisikin toiveissa ja nopeasti.

Kuivuus ja helteet ovat nyt toden teolla vaikeuttaneet viljelykasvien kasvuun lähtöä. Keskimäärin kasvien kehitys on tavanomaisessa vauhdissa, mutta mitä myöhemmin pellolle on päästy, sitä enemmän kasvien kehitys on jäämässä jälkeen. Noin kolmasosalla kylvetyistä pelloista kehitys on edennyt hitaasti ja on jäljessä muutamasta päivästä reiluun viikkoon tavanomaisesta. Jos sateita ei pian saada, alkavat sato-odotukset koko Suomessa heiketä oleellisesti kaikkien kasvien osalta. Erityisesti viimeiset kylvöt ovat hankalassa tilanteessa, koska rutikuivassa maassa kasvit eivät idä kunnolla. Hyvä maan rakenne ja multavuus sekä kosteuden pidättäminen ovat olleet jälleen tärkeässä osassa viljelykasvien kasvun turvaamiseksi, ja niihin tulee kiinnittää myös tulevaisuudessa erityistä huomiota, kun näyttää, että keväät ja alkukasvukausi tulevat jatkumaan kuivina ja kuumat kaudet yleistyvät. Myös erilaiset muut viljelytekniset ratkaisut kevätkosteuden hyödyntämiseksi täysimääräisesti täytyy ottaa vakavasti kehityksen alle, samoin kasteluvaihtoehdot.

Viljojen orastuminen vaihtelevaa

Ensimmäiset kevätkylvökset ovat itäneet hyvin. Parasta taimettuminen on ollut sokerijuurikkaalla ja kevätöljykasveilla, mutta myös kaura on orastunut hyvin. Myöhemmin ja kuivaan maahan kylvetyt viljat ovat orastuneet heikosti, ja jos vettä ei saada, kasvuun lähtö ja sitä kautta sato-odotukset tällaisilla pelloilla heikkenevät koko ajan. Kuumassa ja kuivassa viljojen pensominen jää erittäin vähäiseksi ja kasvustot voivat tulla ennenaikaisesti tähkälle.

Syysviljojen kunto on keskimäärin tyydyttävä. Ruis alkaa tulla tähkälle. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ruista jouduttiin rikkomaan paljon talvituhojen ja kasvuston harvuuden vuoksi. Monin paikoin kuivuuden ja helteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät hitaana kehityksenä ja ravinnepuutoksina. Lisäksi rikkaruiskutuksia on venytetty, koska kuivassa säässä edes rikkakasvit eivät kasva. Syysöljykasvit, jotka selvisivät talvesta, ovat tyydyttäviä ja kukkivat parhaillaan runsaana.

Kumina näyttää tällä hetkellä hyvävoimaiselta, mutta paikoin esiintyi talvituhoja, etenkin Etelä-Pohjanmaalla, minkä vuoksi näillä pelloilla sato-odotukset ovat heikot. Herne on tänäkin keväänä kuivissa olosuhteissa lähtenyt hyvin kasvuun. Kevätviljoja vaivanneet ohrakirpat ovat syöneet erityisesti ohraa ja vehnää, mutta suurin paine näyttää olevan ohi. Pahin tuholaistilanne on sokerijuurikkaalla ja kevätöljykasveilla, ja erityisesti näillä kasveilla kasvustoja kannattaa tarkkailla ja tehdä tarvittaessa torjunta.

Nurmen sadonkorjuu alkaa pian

Nurmen ensimmäisen sadon korjuu lähestyy ja ensimmäisenä korjuuseen päästään Etelä-Suomessa mahdollisesti jo tämän viikon lopun ja ensi viikon alussa. Kuivuus on haitannut myös nurmien kasvua ja lisäksi korkeiden lämpötilojen takia osa nurmista on menossa jo vanhaksi. Pääosin nurmen ensimmäinen korjuu ajoittuu kesäkuun ensimmäisen täyden viikon ja kuun puolivälin paikkeille. Nurmen sato-odotukset ovat välttävästä tyydyttävään, mutta kuivuuden jatkuessa sato-odotukset heikkenevät koko ajan. Valkoposkihanhet kurittivat erityisesti Pohjois-Karjalassa nurmia pahoin. Lapissa talvi oli pitkä ja lumien sulettua nähtiin, että talvituhoja on ollut nurmissa paikoin runsaasti.

Varhaisperunaa ja mansikkaa koulujen päättäjäisjuhliin

Varhaisperunan sato näyttää olevan tyydyttävä tänä vuonna, vaikka huhtikuu oli kylmä. Tämä odotettu kesäherkku on kasvanut kohtuullisen hyvin nyt säiden lämmettyä ja sen nostot on päästy juuri aloittamaan. Varhaisperunan kastelulla on pystytty turvaamaan sadon määrää ja laatua. Avomaalta saatavaa satoa pystytään täydentämään muovihuoneissa kasvatetulla perunalla, joten uutta kotimaista perunaa saadaan tarjolle viikonlopun koulujen päättäjäisjuhliin. Pääsato tulee kesäkuussa ennen juhannusta. Varastoperunan ja tärkkelysperunan istutustyöt ovat vielä kesken Pohjanmaan maakunnissa. Suurin osa on kuitenkin saatu istutettua hyvissä olosuhteissa.

Kotimaista mansikkaa saadaan nyt kasvutunneleista. Avomaalla mansikan kukinta on käynnissä Etelä-Suomessa ja alkanut pohjoisemmassa. Satoa odotetaan avomaalta kesäkuun lopulla ja sadosta ennustetaan normaalia. Avomaan vadelmalla on kukinta alkamassa. Vadelmakasvustoissa on jonkin verran talvi- ja pakkasyövaurioita. Herukan kukinta on ohi Etelä-Suomessa ja kukinta oli hyvä. Pohjoisemmassa Suomessa herukan kukinta on aluillaan. Omena on kukkinut Etelä-Suomessa runsaasti. Kaalia ja sipulia on istutettu ja istutukset jatkuvat edelleen. Avomaan kurkkua on istutettu Etelä-Suomessa ja näistä istutuksista satoa odotetaan kesäkuun lopulla. Parsan satokausi on lopuillaan Etelä-Suomen tiloilla.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 825 2806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan to 13.6., to 27.6., heinäkuu taukoa ja jatkuu elokuussa, to 22.8., to 12.9., to 26.9. ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Lemmelä, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920