Kuuma ja kuiva kesä ennenaikaisti sadonkorjuuta

Kuivuus ja helteet ovat ”pakkotuleennuttaneet” viljakasvustoja ja aikaistaneet puintien käynnistymistä. Ohra ja kaura ovat kärsineet eniten kuivuudesta, joten niiden sato on jäämässä 40–60 prosenttiin tavanomaisesta kaikkien kuivimmilla alueilla ja 70-80 prosenttiin muualla maassa. Sadon rakentumisen, jyvien ja palkojen täyttymisen kannalta pahaan aikaan osunut kuivuus ja veden puute on aiheuttanut sadon alennuksia erityisesti kevätkylvöisillä viljelykasveilla. Kuivuus leikkasi myös syyskylvöisten viljelykasvien huippusadot. Arviot tarkentuvat puintien edetessä. Nurmet ovat kärsineet heinäkuun kuivuudesta ja sateiden toivotaan vauhdittavan kasvua ja mahdollistavan kolmannen säilörehusadon korjuun. Puutarhaviljelmiä on jouduttu kastelemaan ahkerasti sadon varmistamiseksi. Kurkku, vesimeloni ja sokerimaissi ovat hyötyneet kesän lämmöstä ja tuottaneet hyvän sadon.

Viljelykasvien kasvun ja kehityksen arvioidaan olevan kaksi viikkoa edellä keskimääräisestä useimmilla alueilla. Puinnit käynnistyivätkin aikaisimmillaan jo heinäkuun puolivälissä. Useimmilla alueilla aikaisin kylvetyt kasvustot ovat selviytyneet kuivuudesta parhaimmin. Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja heikommin erityisesti Etelä-Suomessa suorakylvettyjen lohkojen hitaan kuivumisen vuoksi keväällä. Maan pohjoisosissa suorakylvetyt kasvustot sen sijaan ovat selviytyneet paremmin kuivuudesta. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Rikkakasvien torjunnassa on ollut luomutiloilla tavanomaista enemmän haasteita.

Heinäkuun sademäärissä on suuria eroja sekä maan eri osien välillä että paikallisesti sateiden kuurottaisuudesta johtuen. Yleisesti ottaen heinäkuun sademäärät jäivät huomattavasti tavanomaista pienemmiksi suuressa osassa maata.

Kuivuus ja helteet ovat nopeuttaneet syysviljojen valmistumista. Ensimmäisiä ruis- ja syysvehnäkasvustoja puitiin Etelä-Suomessa jo heinäkuun puolivälin jälkeen ja maan keskiosissa heinä-elokuun taitteessa. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa rukiin puinnit on saatu jo päätökseen, Satakunnassa ja Savossa puinnit ovat puolivälissä ja muualla maan keskiosissa ja Pohjois-Suomessa puinnit ovat alussa. Syysvehnän puinnit ovat edenneet rukiin perässä ja esimerkiksi Etelä-Suomessa syysvehnästä on jo puitu 70–90.

Ruis- ja syysvehnäsadot arvioidaan hyviksi useimmilla alueilla, mutta sadot ovat olleet hienoisia pettymyksiä kevään hyviin kasvustoihin ja huippuodotuksiin nähden. Savossa sato arvioidaan välttäväksi ja Hämeessä ja Karjalassa tyydyttäväksi. Näillä alueilla sekä osassa Satakuntaa ruissato on jäämässä 20–30 % tavanomaista pienemmäksi. Hämeessä ja osassa Pohjois-Savoa jopa 90 % syysviljakasvustoista arvioidaan olevan satotasoltaan heikkoja ja/tai kasvustot arvioidaan hyvin epätasaisiksi. Syysviljojen laatu arvioidaan hyväksi useimmilla alueilla. Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla syysviljojen laatu arvioidaan tyydyttäväksi. Syysviljat ovat pysyneet hyvin pystyssä elokuun alun paikoin voimakkaistakin sadekuuroista huolimatta. Varsinais-Suomessa ruiskasvustoista 20 % on laossa ja maan keskiosissa 10–15 %.

Kevätviljojenkin puinnit käynnistyivät heinä-elokuun vaihteessa Etelä-Pohjanmaata myöten aikaisten ohrien ja kauran puinneilla. Pohjois-Pohjanmaalla puintien arvioidaan käynnistyvän tällä viikolla, mikäli sää pysyy poutaisena. Ohrasta on puitu maan eteläosissa 10–25 % ja kaurasta 5–15 %. Hämeessä kaurasta on ehditty puida jo kolmannes. Kevätvehnän puinteja päästiin aloittamaan viime viikolla Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Muualla Etelä-Suomessa ja maan keskiosissa kevätvehnän puintien arvioidaan käynnistyvän tällä viikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla elokuun puolivälin jälkeen.

Kevätviljoista ohra on kärsinyt pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Ohran sadon arvioidaan jäävän tavanomaisesta jopa vain 40 %:iin Etelä-Karjalassa, 50–60 %:iin Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa ja 70-80 %:iin muualla maassa. Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 70–80 % tavanomaisesta. Etelä-Karjalassa tosin sadon arvioidaan jäävän alle puoleen tavanomaisesta. Satakunnassa ja Karjalassa arvioidaan 15–20 % kevätvilja-alasta jäävän korjaamatta ja/tai jouduttavan korjaamaan kokoviljasäilörehuksi, muualla hieman tätä vähemmän.

Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätviljakasvustot ovat pakkotuleentuneet ja jyvät ovat jäämässä pieniksi ja keveiksi. Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret riippuen kylvöjen ajoittumisesta, peltolohkon kunnosta ja multavuudesta sekä sateiden osumisesta lohkoille. Kesän sateet ovat olleet paikallisia, joten samallakin alueella eri lohkoilla voi olla hyvin erilainen satotilanne.

Etelä-Suomen rannikkoalueen, Hämeen, Kymenlaakson ja Karjalan kuminaviljelmillä puinnit käynnistyivät heinäkuun puolivälin maissa. Muualla puinnit käynnistyivät heinä- ja elokuun vaihteessa, mutta Pohjois-Pohjanmaalla joudutaan vielä odottamaan puintien käynnistymistä. Kuminasato arvioidaan hyväksi Satakunnassa, Hämeessä, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta vain välttäväksi Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Nurminadan ja timotein siemenviljelyksillä puinnit käynnistyivät heinäkuun puolivälissä ja jatkuvat vielä Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa puimatta on enää 0–15 % siemennurmista. Muualla siemennurmista on puitu nurmikasvilajista riippuen 20–60 %. Nurmikasvien siemensato arvioidaan tyydyttävästä hyvään.

Syysöljykasvien puinnit käynnistyivät Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä. Syysöljykasvien puinnit ovat pisimmällä Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, jossa kasvustot ovat lähes kokonaan puitu. Syysrapsikasvustot ovat valmistumassa syysrypsiä hitaammin puintikuntoon. Syysöljykasvien sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi tai hieman tavanomasta paremmaksi, mutta sadot ovat olleet syysviljojen tapaan pettymyksiä kevään huippusato-odotuksiin nähden. Juhannuksen jälkeinen kuivuus ja helteet ovat verottaneet niidenkin satoja. Laadultaan sato arvioidaan hyväksi useimmilla alueilla. Kevätrypsin puintien arvioidaan käynnistyvän kahden viikon kuluessa Etelä-Suomessa ja elo- ja syyskuun taitteessa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kevätrapsin puintien arvioidaan alkavan hieman myöhemmin tai samaan aikaan kevätrypsin kanssa. Rypsi- ja rapsikasvustojen kunto ja satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Ainoastaan Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sadosta odotetaan hyvää. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Karjalassa kasvustot ovat kärsineet kuivuudesta, ja sateiden osumisesta riippuen rypsillä sato on jäämässä 40 prosenttiin keskimääräisestä ja rapsilla 50 prosenttiin. Muilla alueilla sekä rypsi- että rapsisadon arvioidaan jäävän 75–80 prosenttiin normaalista.

Hernekasvustoja päästiin puimaan ensimmäisenä Kymenlaaksossa heinäkuun puolivälissä. Muualla herneen puinnit käynnistyivät heinä- ja elokuun vaihteessa. Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa arvioidaan hernekasvustoista puidun jo yli puolet. Muualla puintien etenemisestä on saatu hajanaisesti tietoja. Hernesato arvioidaan välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta hyväksi Satakunnassa ja Hämeessä. Kuivuus on koetellut pahimmin Etelä-Karjalan kasvustoja, joiden sadon arvioidaan jäävän 60 prosenttiin tavanomaisesta. Muilla kuivuudesta kärsineillä alueilla sato arvioidaan 10–30 % tavanomaista pienemmäksi.

Ensimmäiset härkäpavut puitiin heinäkuun lopussa Keski-Suomessa, jossa alasta on puitu 30 %, mutta muualla härkäpavun puinnit eivät ole vielä alkaneet. Etelä-Suomen rannikkoalueella puintien arvioidaan käynnistyvän kahden viikon kuluessa. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat huonosta välttävään, ainoastaan Hämeessä ja Keski-Suomessa sato arvioidaan tyydyttäväksi. Sadon arvioidaan jäävän 50–70 prosenttiin keskimääräisestä useimmilla alueilla, Etelä-Karjassa jopa vain 30 prosenttiin. Sadon laatuarviot ovat hyvin vaihtelevia huonosta hyvään.

Kesäperuna- ja varastoperunan sekä sokerijuurikkaan satoarvioissa ei kuivuuden vaikutukset näy yhtä rankasti kuin puitavilla viljelykasveilla. Useimmilla alueilla niiden satojen arvioidaan jäävän 70–90 prosenttiin normaalista. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla ja tiloilla perunan laatua heikentää rupisuus, mikäli kasvustoja ei ole pystytty kastelemaan. Tänä vuonna lämpimät ja kuivat säät ovat pitäneet perunaruton poissa kasvustoissa ja ruiskutuksia ruttoa vastaan on tehty tavanomaista vähemmän. Ruton tarkkailua ja sade-ennusteiden seurantaa on kuitenkin vielä jatkettava, sillä kosteat ja lämpimät säät lisäävät nopeasti ruton esiintymisen todennäköisyyttä.

Toisen säilörehusadon korjuu aloitettiin heinäkuun loppupuolella useimmilla alueilla. Kuivuuden vuoksi nurmien kasvu on ollut heikkoa, mistä johtuen toisen sadon korjuu on edennyt eri tahtiin eri alueilla. Monilla alueilla toisen säilörehusadon korjuu on edennyt loppusuoralle, mutta esimerkiksi Lounais-Suomessa sadosta on korjattu vasta 50–70 %, osassa Pohjois-Savoa ja Keski-Suomessa 20–50 % ja Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla 60–70 %.

Säilörehun toinen sato on jäämässä puoleen tavanomaisesta Etelä-Suomessa, ja Keski- ja Pohjois-Suomessakin sato arvioidaan 20–30 % tavanomaista pienemmäksi. Tämän vuoksi osa tiloista on korjannut viljakasvustoja kokoviljasäilörehuksi talvikauden rehujen riittävyyden varmistamiseksi. Sadon laatu arvioidaan välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja -Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla laatu arvioidaan hyväksi. Säilörehunurmien kasvun kannalta elokuun sateet ovat olleet tärkeitä, sillä erityisesti Etelä-Suomen tilat toivovat pystyvänsä korjaamaan vielä kolmannen sadon. Itä- ja Pohjois-Suomessa säilörehun erinomainen ensimmäinen sato vähentää tarvetta kolmannen sadon korjuuseen.

Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuudesta johtuen nurmien jälkikasvu on ollut heikkoa. Kuivaheinästä saatiin useimmilla alueilla 10–20 % tavanomaista suurempi sato. Kuivaheinäsadon laatu on hyvä tai erinomainen. Myös laitumet kärsivät kuivuudesta ja karjalle on jouduttu paikoin jo syöttämään sisäruokintakaudelle tarkoitettua säilörehua.

Aikainen korjuu ja toisaalta heikkojen kevätviljakasvustojen rikkominen tai kokoviljasäilörehuksi korjaaminen on mahdollistamassa normaalia laajemmin syyskylvöisten kasvien kylvön. Rukiin kylvöjen arvioidaan alkavan tämän ja ensi viikon aikana, mikäli puinnit etenevät suunnitellusti. Syysvehnän kylvöjen arvioidaan alkavan Hämeessä ja Pohjos-Savossa ensi viikolla ja muualla elokuun loppupuolella. Mikäli kylvöolot ovat suotuisat, odotettavissa on tuntuvia viljelyalojen kasvua. Rohkeimpien arvioiden mukaan syysviljojen viljelyala voisi kasvaa 10–30 % tämän vuotisesta.

Syysrypsin ja -rapsin kylvöt aloitettiin kaksi viikkoa sitten ensimmäisenä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Syysöljykasvien kylvöalojen arvioidaan kasvavan reippaasti tämän vuotisesta, vähintään 5–10 %, mutta joillakin alueilla jopa 25-30 %. Syysöljykasvien kokonaisviljelyala voisi näin nousta yli 7 000 hehtaariin. Kuivuus ja lämpimän kesän johdosta lisääntyneet tuholaiset ovat tuoneet epävarmuutta syysviljojen ja -öljykasvien kylvöaikeisiin. Syysöljykasvien paras kylvöaika päättyy tällä viikolla, mutta syysviljoja, erityisesti syysvehnää voi vielä hyvin kylvää syyskuun puolella.

Puutarhakasvien sadon määrään ja laatuun ovat vaikuttaneet tämän kesän ennätyshelteet yhdistettynä kuivuuteen. Toiset kasvit kuten lämpöä rakastavat kurkku, vesimeloni ja sokerimaissi ovat antaneet erittäin hyvää satoa, jos niitä on ollut mahdollista kastella tarpeeksi. Kuivuus on kuitenkin verottanut satoa tiloilla, joilla ei ole kastelumahdollisuutta. Toiset vähemmän lämpöä tarvitsevat kasvit kuten esimerkiksi salaatti kärsi helteistä ja niihin muodostui paikoitellen reunapoltetta. Marjoista erityisesti mansikoiden laatu ja marjojen koko on jonkin verran kärsinyt kesän helteistä.

Herukat ovat kypsyneet normaalia aikaisemmin. Valkoherukkasato on jo suurelta osin korjattu. Mustaherukkasatoa korjataan sekä koneellisesti että käsin parhaillaan päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Herukoiden sato on jäämässä keskimääräistä alhaisemmaksi, myös marjakoko on pienempi kuin tavallisesti, mutta laatu sen sijaan on kohtalaisen hyvä.

Vadelmia on poimittu Etelä- ja Keski-Suomessa parin viikon ajan. Marjoja kypsyy nyt nopeassa tahdissa koko maassa ja pääsatokausi on pian kääntymässä lopuilleen. Kuivasta säästä huolimatta vadelman sato muodostunee ainakin keskinkertaiseksi ja marjojen laatu on hyvä. Lämpimästä säästä johtuen marjat ovat maukkaita ja makeita. Myös pensasmustikkakausi on meneillään ja sadon arvioidaan jäävän keskinkertaiseksi. Mansikan pääsatokausi on jo päättynyt, mutta avomaalta valmistuu vielä myöhäislajikkeiden satoa sekä kasvutunneleista satotaimien satoa. Mansikka- ja vadelmaviljelmillä on sadonkorjuun jälkeen ajankohtaista tarkkailla vihannes- ja mansikkapunkkien esiintymistä ja tehdä tarvittaessa torjunta talvehtivan punkkikannan pienentämiseksi.

Omenien kesälajikkeiden sadonkorjuu on alkanut. Kesälajikkeiden sadon määrästä ja laadusta odotetaan korkeintaan keskinkertaista. Syys- ja talvilajikkeiden sadosta odotetaan ainakin kohtalaista ja laadusta hyvää. Ahvenanmaan omenaviljelyksillä on ollut erityisen suuria määriä hedelmäpuupunkkeja sekä lehtikirvoja, myös pihlajanmarjakoita ja omenakääriäistä on esiintynyt. Kasteluvesi on pääosin riittänyt Ahvenanmaan viljelyksillä, ja elokuun alun sateet helpottivat vesitilannetta.

Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Varsinkin lämmöstä hyötyvät avomaankurkku, kesäkurpitsa, herne ja papu tuottavat tänä vuonna hyvän sadon, jos viljelmällä on ollut kastelumahdollisuus. Lämmin sää on jouduttanut myös kaalien kehitystä. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Heinäkuun kuivuus on haitannut monella paikkakunnalla tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa kasteluveden puutteesta kärsivillä tiloilla. Varastovihannesten kylvöihin päästiin paikoitellen vasta kesäkuussa eli useampi viikko tavanomista myöhemmin. Varastovihannesten kasvu on vielä kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaisevat lopullisesti sadon määrän ja laadun.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 sekä puutarhakasvien osalta kehityspäällikkö Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Erkki Vihonen 040 678 7689, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Tuomas Ruottinen puh. 043 826 7888

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092/ Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400-484 305.

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan 31.8. ja 21.9.