Kukkulan tilan satsaus umpilehmiin kannatti

3 min lukuaika

Referenssit

Kukkulan tilan lehmät ovat umpikauden omassa osastossaan, jossa tilaa on enemmän sekä ruokintapöydällä että parsissa. Onnistunut umpikausi luo edellytykset hyvin käyntiin lähtevälle tuotoskaudelle. Umpikausi on lehmän lomakausi, joka pitää sisällään oikeanlaisen ruokinnan ja hoidon sekä optimaaliset olosuhteet. Umpilehmän tärkein tarve on lepo.

Kukkulan tilan lehmat
Tilava, pehmeä, kuiva ja vedoton makuupaikka houkuttelee makaamaan mahdollisimman paljon.

Satsaus umpilehmiin kannatti

Hanna Nivala Sievistä kertoo, että aiemmin umpilehmät viettivät umpikautensa vanhan navetan puolella, jossa tilaa oli huomattavasti vähemmän. Nyt laajennuksen myötä lehmät ovat umpikauden omalla valoisalla ja houkuttelevalla osastollaan, jossa tilaa on enemmän niin ruokintapöydällä kuin parsissakin. Syväkuivikeparsissa käytetään kuivikkeena separoitua kuivajaetta. Runsas kuivitus ja pehmeät parret houkuttelevat lehmiä makaamaan mahdollisimman paljon. Puhtaasta ja raikkaasta vedestä ei kannata tinkiä missään tuotosvaiheessa, sitä pitää olla koko ajan lehmän saatavilla. Jos lehmä ei juo riittävästi, se vähentää kuiva-ainesyöntiä. – Meillä on ollut vesialtaat kaikissa osastoissa jo kymmenen vuotta ja niistä lehmien on helppo juoda, Hanna kertoo.

Rutiineista selkeyttä navettatöihin

Kukkulan tila toistaa samaa toimintatapaa umpeutuksessa. – Kaikki menee aina samalla rutiinilla, maanantaina takakiertoon olkiappeelle, tiistaina lypsy, perjantaina viimeinen lypsy ja sen jälkeen vahatuubit. Vanhat lehmät laitetaan umpeen noin 225–230 tiineyspäivän kohdalla, ensikot vähän aikaisemmin, Hanna kertoo. Sorkkahoitaja käy tilalla 3–4 viikon välein ja silloin hoidetaan aina myös ennen seuraavaa sorkkahoitoa umpeen menevät lehmät. Eläinpalettia pyöritetään säännöllisesti ja siinä apuna on myös Minun Maatilani -ohjelmaan tehdyt osastoinnit, näin tiedetään mitä missäkin on.

Poikimista odottavia hemmotellaan

Viime marraskuun alussa tilalla otettiin käyttöön olkipehkualue, jonne lehmät siirtyvät kolme viikkoa ennen poikimista. Pehkualueella on omat osastot kolme viikkoa, kaksi viikkoa ja viikko ennen poikimista -eläimille. Lisäksi on oma osasto poikineille. – Poikimavaikeudet ovat vähentyneet ja onhan se nyt paljon parempi, kun saavat sen kolme viikkoa köllötellä oljella. Myös ruokintapöytätila on maksimoitu ennen poikimista, aiemmin nippanappa kaikki sopi kerralla syömään, Hanna toteaa tyytyväisenä. Kausiraportin perusteella tuotokset ovat nousseet alle 60 päivää poikimisesta olevilla lehmillä, joten parannukset olosuhteissa tuottavat jo nyt tulosta.

Seurantaa ja jatkuvaa kehittämistä

Hanna ja Juho Nivalan tavoitteena on jatkuva kehittäminen ja kannattava tuotanto. Apuna käytetään eri alan asiantuntijoita. Eläinlääkäri Viljar Sedrik käy tilalla kolmen viikon välein, silloin mennään mm. läpi kaikki poikineet sekä nupoutetaan vasikat. Näin saadaan mahdolliset ongelmatapaukset kiinni ja hoidettua heti. Lisäksi kuuden viikon välein tilalla käy ProAgrian ruokinta-asiantuntija tekemässä tsekkikäynnin, jossa tarkastellaan mm. appeiden koostumuksia sekä nuorkarjan kasvua. Samalla pidetään tiimipalaveri yhdessä tilan väen, työntekijöiden, eläinlääkärin ja ruokinnan asiantuntijan kanssa. Palaverissa käydään läpi käynnillä havaittuja asioita ja kehitysehdotuksia. Näin kaikki tietävät missä mennään ja mitä on tarvetta muuttaa. Yhteistyössä on voimaa!