Kuivuus vaivaa pelloilla

Kesäkuu on ollut suurimmassa osassa maata hyvin vähäsateinen. Ainoastaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on saatu paikoitellen liikaakin sadetta rankkojen ukkoskuurojen muodossa. Kuivuus on hidastanut erityisesti viimeisimpänä kylvettyjen viljakasvustojen sekä nurmien kasvua ja kehitystä. Vihannes- ja mansikkapeltoja on jouduttu kastelemaan ahkerasti sadon varmistamiseksi.

Huhti- ja toukokuun kylmyydessä hitaasti kasvaneet kasvustot ovat ottaneet kiinni kasvua kesäkuun aikana ja ovat suuressa osassa maata kehityksessään lähes normaalissa vaiheessa. Kevätviljojen kylvöjen pitkittymisen vuoksi osa Satakunnan ja Uudenmaan kasvustoista on jäljessä noin viikon tavanomaisesta aikataulusta. Itä- ja Pohjois-Suomessa kasvustojen kehitys on enää vain 2-3 päivää jäljessä. Ihanteellisinta viljelykasvien kasvun ja kehityksen kannalta olisi 18-23 asteen päivälämpötilat. Myös sadetta kaivataan kipeästi useammilla alueilla seuraavan viikon parin aikana turvaamaan sadon kehitys.

Säilörehu on saatu lähes korjattua maan eteläosissa, jossa korjuu päästiin aloittamaan kesäkuun toisella viikolla. Maan keskiosissa ja Pohjanmaalla säilörehunurmien korjuu päästiin aloittamaan juhannusviikolla hyvässä säässä. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla säilörehun korjuu on edennyt vaihtelevasti: osalla tiloista noin puolet sadosta on jo korjattu, mutta osalla korjuu on alussa. Kainuussa säilörehunurmista on korjattu n. 20 %. Lapissa säilörehun korjuu on alkamassa tämän viikon lopulla. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa paikoitellen jopa hyväksi. Pohjois-Karjassa ja Kainuussa satoa verottivat talvituhot ja valkoposkihanhet. Laadultaan säilörehu on hyvää useimmilla alueilla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa jopa erinomaista.

Säilörehun toisen sadon varmistamiseksi tarvittaisiin pikaisesti sateita, sillä nurmien kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on jäämässä tavanomaista heikommaksi eteläisimmässä Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Karjalassa ja -Savossa sen sijaan saatiin sateita sopivasti sadonkorjuun jälkeen, joten siellä säilörehu- ja laidunnurmet ovat hyvässä kasvussa. Uusien nurmien kasvuun lähtö niiton jälkeen on ollut vanhoja nurmia heikompaa. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin tai vähintään tyydyttävästi, mutta voikukkaa oli tänä vuonna tavanomaista runsaammin.

Kuivaheinän korjuu päästiin aloittamaan Etelä-Suomessa juhannusviikolla ja korjuun arvioidaan alkavan tällä viikolla maan keskiosissa. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa kuivaheinän korjuuseen arvioidaan päästävän kahden viikon kuluessa. Kuivaheinäsato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi tai hieman keskimääräistä paremmaksi lähes koko maassa. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuivaheinäsato arvioidaan välttäväksi. Kuivaheinäsadon laatu arvioidaan hyväksi tai jopa erinomaiseksi useimmilla alueilla. Sadon laatuun vaikuttavat kuitenkin sadonkorjuun aikaiset säät.

Aikaisin kylvetyt kevätvehnäkasvustot ja aikaiset monitahoiset ohrat ovat ehtineet lippulehtivaiheeseen ja ovat tulossa tähkälle eteläisimmässä Suomessa. Kevätvehnäkasvustojen korrenkasvu on alussa Pohjois-Pohjanmaalla. Kaurat ovat lippulehtivaiheessa ja tulossa röyhylle tällä viikolla ensimmäisenä kylvetyissä kasvustoissa Uudellamaalla. Muualla Etelä- ja Keski-Suomessa kevätviljat ovat vielä versomisvaiheessa tai juuri aloittamassa korren kasvua. Kainuussa ja Lapissa kevätviljat ovat vasta orastuneet. Aikaisimmat, huhtikuun lopulla tehdyt kylvökset näyttävät tässä vaiheessa parhaimmilta, kun taas viimeisimpänä kylvetyt kevätviljakasvustot kärsivät jo pahasti kuivuudesta koko maassa. Pahiten kuivuus vaivaa Varsinais-Suomea, eteläistä Satakuntaa ja osaa Hämettä ja Pirkanmaata. Kuivuus on aiheuttanut viljakasvustoihin yleisesti ravinnepuutoksia. Eniten on havaittu mangaanipuutoksia, mutta myös typestä ja rikistä on paikoin puutetta. Kuivuus on jo vienyt osalla alueista parhaimmat satotoiveet.

Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet hyvin lähes koko maassa. Viimeisimpänä kylvettyjen kasvustojen rikkakasvitorjunnat tosin ovat vielä tekemättä. Kasvitaudit eivät vielä ole aiheuttaneet suurempia ongelmia, mutta runsaita sateita saaneissa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kasvustoissa on havaittavissa lehtilaikkutautien runsastumista. Etelä-Suomessa kasvustoissa on havaittu paikoin runsaasti kirppoja, luteita ja kirvoja, jotka ovat paikallisesti saattaneet aiheuttaa pahojakin tuhoja.

Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla kukinta jatkuu edelleen. Ruiskasvustot ovat tyydyttäviä tai hyviä lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa syysviljakasvustot arvioidaan vain välttäviksi. Syysvehnä on tulossa tähkälle maan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisempana kasvustot ovat vielä korrenkasvuvaiheessa. Syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan hyviä suuressa osassa maata. Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin ja kasvitauteja ja tuholaisia esiintyy tavanomaista vähemmän.

Kevätrypsi- ja rapsi ovat aloittamassa pian kukintaansa Etelä-Suomessa, mutta Pohjanmaalla rypsikasvustot ovat vielä ruusukevaiheessa. Rypsi ja -rapsikasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa useimmilla alueilla, mutta Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa kevätrypsi ja -rapsikasvustot ovat kärsineet kuivuudesta tuholaisongelmien lisäksi.

Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin öljykasveilla. Sen sijaan kirppoja ja rapsikuoriaisia on esiintynyt runsaasti öljykasveissa Etelä-Suomessa. Kirppojen osalta peittaus on tehonnut suhteellisen hyvin, ja ylimääräisiltä ruiskutuksista vältyttiin. Rapsikuoriaisia sen sijaan on poikkeuksellisen runsaasti ja normaalit torjuntatoimet eivät näytä riittävän tuholaispaineen kurissa pitämiseen. Osittain tämän takia Etelä-Suomessa, mutta myös Pohjanmaalla öljykasvien satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi.

Sokerijuurikas-, herne- ja härkäpapukasvustot taimettuivat hyvin tai vähintään tyydyttävästi koko maassa. Herne ja sokerijuurikas ovat hyvässä kasvussa ja härkäpapukasvustot ovat tyydyttävässä kasvussa useimmilla alueilla. Sokerijuurikkaan, herneen ja härkäpavun rikkakasviruiskutukset onnistuivat hyvin. Ainoastaan Uudellamaalla härkäpapukasvustoissa rikkatorjunnan teho jäi välttäväksi. Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella on havaittu aikaisin kylvetyissä herne- ja härkäpapukasvustoissa paikoitellen tavanomaista enemmän hernekärsäkkäitä, jotka ovat lovenneet syönnillään lehtien reunoja. Ensimmäiset härkäpavut ovat jo aloittaneet kukintansa. Kuminakasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa useimmilla alueilla. Kumina kukkii parhaillaan Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Varhaisperunan nostot käynnistyivät kesäkuun alussa ja ovat nyt täydessä vauhdissa. Sadon määrä ja laatu arvioidaan vähintään tyydyttäväksi. Kesä- ja varastoperunakasvustot ovat hyvässä kasvussa lähes koko maassa. Sateita kuitenkin tarvitaan sadon varmistamiseksi. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin. Perunarutosta ei ole vielä havaintoja, mutta kasvustoja on syytä tarkkailla.

Etelä-Suomen tunneliviljelmiltä poimittuja mansikoita on päästy maistelemaan jo kesäkuun alusta lähtien. Isompia määriä mansikoita saatiin herkuteltavaksi juhannusviikolla Etelä-Suomen harsolla suojatuista kasvustoista sekä Keski-Suomen tunneliviljelmiltä. Korjatun sadon laatu on ollut hyvä ja kastelun ansiosta kuivuus ei ole päässyt verottamaan sadon määrää.

Aurinkoiset ja lämpimät säät kirittävät mansikkasadon valmistumista, joka oli huhti- ja toukokuun viileiden säiden vuoksi reilun viikon jäljessä tavanomaisesta aikataulusta. Avomaan mansikoiden satokausi on käynnistymässä viikon kuluessa Etelä- ja Lounaisrannikolla, mutta satokauden arvioidaan pääsevän kunnolla käyntiin heinäkuun alussa Keski-Suomea myöten. Sateet olisivat tässä vaiheessa tervetulleita marjakoon kasvattamiseksi, mutta satokaudella sään toivotaan pysyvän poutaisena. Kostea ja lämmin sää lisää harmaahomeen riskiä. Tällä hetkellä edellytykset sadon onnistumiselle ovat hyvät.

Herukoiden ja omenoiden raakileet kehittyvät hyvää vauhtia. Herukoiden satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Herukoiden kukinta oli runsas, mutta pölyttäjiä oli vähän liikkeellä kukinta-aikaan. Vadelmasadosta on muodostumassa tyydyttävä tai hyvä. Etelä-Suomen omenaviljelmillä syys- ja talvilajikkeiden satonäkymät ovat hyvät. Heinäkuun säät ratkaisevat marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun.

Avomaan varhaisvihannesten satokausi pääsi kunnolla vauhtiin juhannusviikolla. Parhaillaan korjataan varhais-, parsa- ja kukkakaaleja sekä salaatteja. Myös salaattiviljelmiä on jouduttu kastelemaan ahkerasti kasvun varmistamiseksi. Kevään kuivuus on kuitenkin heikentänyt viimeisimpänä kylvettyjen juureserien taimettumista.

Tuholaisten tarkkailu on edelleen tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Lämpimät säät suosivat ripsiäisiä ja mansikka- ja vihannespunkkeja, luteita, kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita. Porkkanakemppien ja -kärpästen sekä pikkukaalikärpäsen lentohuippu on parhaillaan.

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea Facebookin livelähetyksissä. Tiistaina 23.6. klo 11 saamme Jari Tikkaselta kasvukauden kuulumiset Keski-Pohjanmaalta. Hän selvittää, vaivaako kuivuus luomuohrakasvustoa, joka on saanut kylvötöiden jälkeen vain yhden 9 mm:n sadekuuron.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Pekka Tuomisto 0400891889, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna

ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Otto Hihnala 040 784 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava tiedotteemme julkaistaan kesätauon jälkeen tiistaina 11.8. Kasvukauden lopun tiedotteet tulevat 1.9. ja 22.9.