Kuivuus vaivaa kasvustoja – satotappiot nousemassa päivä päivältä

Viljakasvustot ovat käytännössä kasvaneet kuivissa olosuhteissa ilman merkittäviä sateita koko touko-kesäkuun ajan lähes koko Suomessa. Kuivuuden vuoksi kasvustot ovat jäljessä kehityksessä muutamia päiviä keskimääräisestä koko maassa. Tällä hetkellä ohra ja kevätvehnä on tullut tai tulossa tähkälle, ja tarvittavat kasvinsuojelutoimet alkavat olla loppusuoralla. Kasvustot ovat lyhyitä ja pääosin harvoja, joten satopotentiaalia on menetetty merkittävästi. Kuivuus on verottanut eniten ohraa, jolla satomenetykset näyttävät nyt suurimmilta. Multavilla mailla, kuten turvepelloilla satopotentiaalia on vielä ja toiveissa on saada näiltä lohkoilta kohtalainen sato. Syysviljat ovat vielä suhteellisen hyvässä kasvussa kuivuudesta huolimatta ja talvesta parhaiten selvinneillä lohkoilla on vielä toiveita tyydyttävästä sadosta. Kevätviljoista heikoimmat kasvustot ovat Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla. Parhaat satonäkymät ovat tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Kasvustot ovat nyt saamassa sateita mahdollisesti ukkosten kera. On mahdollista, että paikoittain saadaan koviakin sadekuuroja. Jos heinäkuu alkaa sateisena ja saadaan suuria sademääriä, on vaarana jälkiversonta, joka nähtiin kaksi vuotta sitten. Lisäksi runsaat sateet tuovat kasvitauteja, jotka heikentävät jo nyt heikossa kantimissa olevaa satoa ja sen laatua.

Herne ja kumina pärjänneet kuivuudessa

Herne näyttää kasvavan vielä tällä hetkellä hyvin koko maassa. Se ei ole kärsinyt helteistä ja kuivuudesta niin pahoin kuin toinen tärkeä valkuaiskasvimme, härkäpapu, joka on jäänyt hyvin matalaksi kuivuuden takia. Herne ja härkäpapu molemmat kukkivat tai ovat tulossa pian kukkaan. Kumina on myös kasvanut vielä hyvin kuivuudesta huolimatta ja kasvustot näyttävät tällä hetkellä kohtalaisilta, paikoin hyviltä. Kuminapellot kukkivat valkoisenaan parhaillaan.

Kevätöljykasvit, rypsi ja rapsi ovat parhaillaan tulossa kukkaan, mutta paikoin niiden kukinta jää vaatimattomaksi hellejakson ja kuivuuden takia, mikä heikentää satonäkymiä. Lisäksi rapsikuoriaiset ovat olleet paha riesa ja niiden torjunta on ollut haastavaa.

Perunakasvustot näyttävät vielä hyviltä koko maassa. Peruna on taimettunut hyvin, varsinkin kuiviin sääolosuhteisiin nähden. Rikkoja on torjuttu jo osittain kahteen kertaan, koska ensimmäinen kerta ei ole tehonnut. Aikaisimmin istutetuilla pelloilla on aloitettu ensimmäisiä ruttoruiskutuksia. Osa tiloista on jo sadettanut perunapeltoja, toiset odottavat sateita. Vielä kuivuus ei ole vaikuttanut, mutta jos sää jatkuu vielä kuumana ja kuivana, se voi heikentää sadon laatua ja määrää.

Ensimmäinen nurmisato saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa. Nurmen satotaso oli keskimääräinen Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Nurmisato jäi heikoksi Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Lisäksi laatu oli hyvin vaihtelevaa ja heikointa alueilla, joissa satokin jäi laihaksi. Vanhoissa nurmissa sato oli selvästi heikompi kuin nuorissa. Nata- ja englanninraiheinävaltaiset nurmet kärsivät talvituhoista timoteivaltaisia enemmän. Toisen sadon lannoitukset on tehty. Lietteen levityksiä on lykätty monilla tiloilla, koska on haluttu välttää polttovaurioita kovien helteiden vuoksi. Osa odottaa vielä sateita ja osa on siirtänyt ajon toisen sadon jälkeen. Kuivaheinää on saatu tehtyä hyvissä olosuhteissa, ja laatu on ollut hyvää tähän mennessä. Lisäksi satomäärä on ollut kohtalaisen hyvä.

Satonäkymät vain välttävät

Viljakasvustojen satonäkymät ovat tällä hetkellä vain välttävät. Monilla tiloilla on varauduttava siihen, että tulee katovuosi. Paikalliset erot ovat jälleen suuria, ja multavilla mailla tilanne on selkeästi parempi. Talvesta selvinneet syysviljat ja -öljykasvit sekä kumina ovat pärjänneet parhaiten herneen lisäksi. Näyttää jälleen siltä, että parhaiten menestyneet kevätkylvöiset kasvustot on kylvetty heti kelien salliessa huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Jos alkukesät tulevat olemaan kuumia ja kuivia, on kosteuden hyödyntäminen tärkeää. Esimerkiksi kevätkyntöä ja liiallista maan muokkausta kannatti välttää tänä vuonna kosteuden säilyttämiseksi maassa.

Nyt jo näyttää siltä, että vuosikymmenen kalleimmilla tuotantopanoksilla tullaan korjaamaan vain välttävä sato, joka ei tiedä hyvää tilojen kassatilanteeseen tulevana syksynä. Lisäksi tukien maksun siirto seuraavalle vuodelle tuo oman haasteensa tilojen maksuvalmiuteen.

Mansikka-aika on täällä

Avomaan mansikoiden pääsatokausi alkaa perinteiseen malliin etelässä tällä viikolla ja siirtyy heinäkuun aikana pohjoisemmaksi. Nyt myynnissä on jo 5 kg mansikkalaatikoita. Ensimmäisenä on kypsynyt aikaiset lajikkeet kuten Honeoye ja Jonsok. Tällä hetkellä kypsyy jo pääsatokauden lajikkeet kuten Polka ja Sonsation. Satonäkymät ovat varovaisen myönteiset, vaikka kesäkuun alun kylmät päivät ovat jonkin verran verottaneet satoa. Mansikkaa toki poimitaan pitkälle syksyyn myöhäisistä lajikkeista. Sadon laatu on hyvä ja mansikat ovat hyvin makeita tänä vuonna. Kastelun ansiosta kuivuus ei ole päässyt vaikuttamaan sadon määrään. Helteinen sää voi toki tehdä marjoista hiukan tavanomaista pienempiä.

Vadelma on jo raakilevaiheessa, etelässä raakileet ovat jo isot. Myös herukat kehittyvät hyvää vauhtia. Hyvänlaatuista vadelmasatoa saadaan tällä hetkellä tunneleista. Omenaraakileiden kehitys jatkuu hyvällä vauhdilla. Heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun.

Tarhaherneen palkoja poimitaan koko maassa. Kesäkuun alun kylmä sää on hiukan vähentänyt satoa. Myös ensimmäiset avomaankurkut ovat valmistumassa ja niitä kerätään aina syyskuuhun saakka. Muutenkin vihannessesonki on alkamassa kunnolla ja saatavilla on mm. salaattia, viherkaalia, sipulia, naurista, porkkana ja punajuuria, ja tarjonta vain lisääntyy, kun kesä etenee.

Tuholaisten tarkkailu on tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Lämpimät säät suosivat monenlaisia tuholaisia kuten lehtikirvoja, mansikka- ja vihannespunkkeja, luteita, kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita. Tällä hetkellä on esimerkiksi hernekääriäisen lento meneillään.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 17.8., 31.8. ja 21.9.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Tiina Polo 050 475 1840, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Heikki Inkeroinen, puutarha ja peruna 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920