Krekilät tyytyväisiä murskeviljaruokintaan
Timo, Veijo ja Hanna-Mari Krekilä Mty:lle Kälviältä on kertynyt kokemusta murskeviljan käytöstä jo 20 vuoden ajalta.
Lehmänavetan appeissa murskeviljaa käytetään lypsäville. Myös ummessa olevat lehmät saavat vähän litistettä. Lypsävien appeeseen kuuluu säilörehun ja murskeviljan lisäksi rypsi ja kivennäinen. Tavoitteena on saada murskeviljaa aina koko vuoden tarpeisiin. Tilan oman viljan lisäksi sitä ostetaan hieman naapureilta. Viljasta 80 % on ohraa, kauraa 10 % ja vehnää 10 %.
Murskeviljaan tilalla on päädytty kuivauskustannusten vuoksi. Lisäksi kuivaamiseen vaadittaisiin kuivuri. Koneketjussa ovat mukana urakoitsijan puimuri, omat traktorit ja kärryt sekä kauhakuormaaja lastaamassa viljaa valssimyllylle. – Vilja pyritään murskaamaan heti puinnin jälkeen. Asvaltoidulla kentällä on siisti työskennellä, toteaa Hanna-Mari. Jos myllyllä on ruuhkaa, vilja kipataan hetkellisesti kentälle odottamaan. Nykyinen valssimylly on kuitenkin ollut kapasiteetiltaan riittävä ja homma on ollut sujuvaa. Tärkeää tehtävää eli myllyn käyttöä hoitaa Veijo. Tietoa ja taitoa siirretään jo sukupolvelta toiselle, sillä Hanna-Marin ja Veijon vanhin poika Antti on tänä syksynä harjoittelemassa Veijon apuna.
Murskevilja säilötään tuubeihin. Aiemmin säilönnässä on käytetty happoa. Tänä vuonna kokeilussa on myös biologinen säilöntäaine. Tuubit ovat koettu helppokäyttöisiksi ja niiden sijoittelu navetan läheisyyteen helpottaa rehulogistiikkaa. – Jos viljoissa on laatuvaihteluja, kevyempää ja painavampaa, voidaan syöttää kahta tuubia yhtä aikaa, Timo kertoo. Tuubeja tulee yleensä viidestä kuuteen kappaletta, metreinä vajaa 300 metriä vuodessa.
Säilyvyys
Säilyvyyden suhteen ei ole ollut ongelmia, mutta lintujen nokkimat reiät muovissa sekä jyrsijät aiheuttavat päänvaivaa. – Hiirikissoja onneksi löytyy, naurahtaa Hanna-Mari. Murskeviljan eduiksi Krekilät ovat kokeneet sen pölyämättömyyden ja yleensä toimivuuden ruokinnassa. Vaikka puintiaikaan murskesäilöntä antaa pelivaraa, täytyy mahdolliset muutokset kosteudessa huomata murskausvaiheessa ja säätää valsseja tarpeen mukaan. – Ruokinnassa kuiva-aineen muutoksiin täytyy myös reagoida, apuna käytetään rehuanalyysejä, Timo kertoo. Säilörehujen säännöllisen analysoinnin lisäksi kannattaa ottaa näyte myös viljasta, sen kuiva-aineella on yhtä lailla merkitystä kuin säilörehunkin kuiva-aineella. Viljanäytteeseen kannattaa tilata myös tärkkelysanalyysi.
Veijo, Timo ja Hanna-Mari Krekilä Mty
3 lypsyrobottia
aperuokinta
Lehmänavetassa käytössä Vector-ruokintarobotti