Korvelassa kolmas rehusato toden sanoo

Kalle ja Mikko Korvela pyörittävät kahden robotin maitotilaa maatalousyhtymänä Kokkolan Marinkaisissa. Veljesten vanhemmat ovat myös apuna tilan toiminnassa. Nurmialaa Korvelan tilalla noin 100 ha ja lisäksi Korvelat viljelevät ohraa ja kauraa vajaalla 50 hehtaarilla. Osa nurmialasta hyödynnetään nuorkarjan ja umpilehmien laidunnuksessa. Nurmikierto on kolmesta neljään vuotta ja käytössä on monilajinen nurmiseos, joka vaihtelee maalajien mukaan. Korvelat korjaavat nurmirehun omalla kalustolla, johon kuuluu perhosniittomurskain, karhotin, kaksi tarkkuussilppuria ja neljä kärryä. Rehunteossa on tilanväen lisäksi urakoitsija siilolla polkemassa. Lisäksi mukana on kaksi palkattua kärrykuskia. Suurin osa karkearehusta säilötään hapolla laakasiiloissa.

Sää ja analyysit

Korvelat tekivät kakkossatoa heinäkuun lopussa, joten kolmossato on saanut kasvaa kuutisen viikkoa. Tilalla otetaan aktiivisesti rehuanalyysejä, ja korjuuaikanäytteet ovat apuna korjuuajankohdan määrittämisessä. –Sään seuraaminen on tärkeää, että myös kuivaaineen osalta päästään tavoitteeseen, Kalle painottaa. Kolmosesta korjattiin osa jo elokuun puolella, ja syyskuun alussa korjattiin loput sadosta. Tämän vuoden kolmossadon laatu miellyttää Korvelan veljeksiä. Raaka-aineanalyysin mukaan se on lähellä tilan tavoitteita. –Kolmossadosta haetaan energiaa ja valkuaista ruokintaan ja tavoitteena on saada kuiva-aine 30–35 % väliin, Kalle kertoo.

Kolmen sadon taktiikalla

Kolmen niiton taktiikkaa on käytetty tilalla jo pitkään, mutta kolmossadon merkitys on kasvanut varsinkin 2021 rakennetun robottinavetan myötä. Tilalla kasvatetaan sonnit itse, joten karjassa on ruokittavana yli 300 eläintä. Tänä vuonna noin 75 % nurmialasta on tulossa kolmanteen korjuuseen. – Kolmossato on nykyään välttämätön, jos meinaa viljaakin viljellä, toteaa Mikko.

Kolmossadon hyödyiksi Korvelat listaavat hyvät energia- ja valkuaisarvot ruokinnassa. Kolmossatoa syötetään pääasiassa lypsäville ja yleensä sekoitettuna joko ykkös- tai kakkossadon kanssa riippuen rehuarvoista. –Ei kolmosessa suurta vikaa ole, mutta kyllä ykkösellä paremmin maitoa saa, Kalle pohtii. Haasteitakin veljesten mukaan löytyy, koska kuitua kolmossadossa on vähemmän ja usein kuiva-aine on vaikeampi saada optimaaliseksi verrattuna ensimmäiseen ja toiseen nurmenkorjuuseen. Lisäksi, jos kasvukauden loppu on sateinen, pellot saattavat olla liian pehmeitä ja tallaamisesta voi koitua haasteita peltojen vesitaloudelle. –Nyt ollaan kaksi viikkoa etuajassa normaalista kasvukaudesta, mikä on tosi hyvä nurmien talvehtimisenkin kannalta, Mikko kertoo.

Tulevaa sisäruokintakautta jo suunniteltu

Korvelat ovat siirtymässä vuoden 2024 rehuihin pikkuhiljaa. Niin kolmos- kuin kakkossatokin ovat olleet määrällisesti onnistuneita. Ykkössato jäi hieman pienemmäksi alkukesän kuivuuden takia. –Nyt on ollut hyvä satokesä niin nurmen kuin viljankin osalta. Olosuhteet ovat olleet viime vuotta paremmat, Korvelat sanovat.

• 2 lypsyrobottia ollut vuodesta 2021
• Aperuokinta lypsävillä
• Keskituotos 11600 kg maitoa ja 12530 EKM-kg
• Osa tilalla syntyvistä sonneista kasvatetaan lihaksi