Kiinnostaako seosrehuruokinnan aloittaminen tai sen kehittäminen? – Seostsekki auttaa!

Name: Agency Leroy
Price range: $

5.11.2021 2 min lukuaika

Uutinen

Asiantuntijamme Annika Kilpiö kertoo, miten seostsekki käytännössä etenee.

Kiinnostaisiko sinua aloittaa seosrehuruokinta? Tai onko sinulla ollut seos käytössä jo vuosia, mutta haluaisit tehostaa seoksen tekemiseen kuluvaa aikaa tai tarkastella, onko seos juuri sellaista, mitä lehmä kaipaa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Seostsekistä – ProAgrian täsmäpalvelusta, jota voidaan toteuttaa myös Neuvolla.

Seostsekissä asiantuntija käy etukäteen läpi tilan analysoidut rehut ja tuotantoluvut. Tätä seuraa tilakäynti, jonka sisältöä ohjaa asiantuntijan kanssa yhdessä asetetut tavoitteet. Tilakäynnillä käydään läpi koko seosprosessi siiloilta vaunuun, ruokintapöydälle ja lehmiin. Yrittäjä saa varmuutta ruokintaan, lisäksi varmistetaan seoksen tasalaatuisuus, tasainen maitotuotos ja hyvät pitoisuudet. Koska asiaa on paljon, seostsekki voidaan jakaa osiin ja tehdä useampana päivänä.

Näin seostsekki tehdään

Huippuosaajallamme Annika Kilpiöllä on paljon onnistuneita seostsekkejä takana. Nyt hän jakaa yhden esimerkin kanssamme:

”Eräälle tilalle oltiin hankkinut seosvaunu, jonka jälkeen sieltä oltiin yhteydessä ja kysyttiin, miten tästä eteenpäin kannattaa jatkaa. Teimme yhdessä seossuunnitelma nykyisillä rehuilla ja sovimme seostsekin parin viikon päähän, jolloin seoksen tekeminen olisi jo jollain tapaa tuttua.

Tilakäynnillä kävimme ensin läpi tilan analysoidut seosrehut ja mietimme sopivia paaliyhdistelmiä. Tavoitteena oli saada seoksesta mahdollisimman tasainen koko vuodeksi ja seoksen kuiva-aineesta sopiva ilman vesilisää. Sitten määritimme käytössä olevan viljan määrän ja analysoimme, riittääkö se koko ruokintakaudeksi, lisäksi mietimme sopivat kivennäiset ja rypsin seokseen.

Tämän jälkeen lähdettiin navetalle, kuntoluokitettiin lehmiä, katsottiin pötsin täyteisyyksiä ja sonnan koostumusta. Ruokintapöydällä haisteltiin ja melkein maisteltiinkin seosta, katsottiin miten lehmät sitä syövät, onko rehun pyörittelyä, saavatko lajiteltua, syövätkö innolla. Apesheikkerillä saatiin vahvistettua ruokintapöydän käyttäytyminen ja se, miten seos lajittuu. Ylimpään kerrokseen jäi vain pidempää kortta, keskikerroksessa oli säilörehua ja puolitiivistettä, alimmasta kerroksesta löytyi vilja.

Kotiläksynä tilalle oli lisätä vettä seokseen pikkuhiljaa. Seuraavalla kerralla tilan kanssa voisimme miettiä vaikkapa seoksen tekoon käytettyä aikaa. Nyt aikaa meni noin minuutti per lehmä, tavoitteeksi voisi ottaa 30 sekuntia per lehmä.”