Kiinnitä näihin huomiota kesäkaudella pellolla

Motivaatio maataloustyöhön tulee hyvien satojen myötä. Hyvät sadot kohentavat myös taloutta. Mutta miten päästään hyviin satoihin ja taloudellisesti parempiin resursseihin kiinni?

1. Maaperä

Peltojen maanalainen elämä on yksi tärkeimpiä asioita, kun mietitään hyvien satojen saamista. Hyvät sadot eivät varmistu pelkästään hyvällä lannoituksella ja kasvinsuojelulla, vaan siihen tarvitaan myös maanrakenteen tuntemista ja tulkitsemista.

Elävä pelto tuottaa parhaimman sadon. Se antaa myös parhaimman taloudellisen hyödyn. Ilmastossa tapahtuu muutoksia, joten välttämättä vanhat hyväksi havaitut toimet eivät enää toimi. Tarvitaan muutosta toimintaan.

2. Hyvän maan analysointi

Kaiken lähtökohtana on, että viljellyt kasvit yhteyttäisivät mahdollisimman hyvin ja tuottaisivat runsaan sadon. Hyvä sato onkin merkki siitä, että asioita on tehty oikein. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseistä maata ei kannata tutkia ja analysoida syytä hyvään satoon. Tutkintaan kannattaa käyttää lapiota ja viljavuusanalyysejä, sekä mahdollisesti sadosta otettavia analyysejä.

Hyvän maan tarkastelu lapiolla on helppoa, koska lapio uppoaa maahan helposti, eikä kuopan pohjalle tule vettä. Myöskin maanrakenne on hyvin murustunutta ja kasvien juuret menevät syvälle. Maasta olisi hyvä löytyä muutama kastemato. Nämä kaikki kertovat myös siitä, että ojitus pelaa. Kaikesta hyvyydestä huolimatta on syytä tarkastaa myös ojat sekä salaojien toimivuus.

Viljavuusanalyysistä nopealla silmäyksellä saa hyvän kuvan ravinteiden suhteista. Tässä punainen väri alkuaineiden kohdalla ei lupaa hyvää. Toisaalta liika vihreyskin voi olla pahasta, jos ravinteiden tasapainot eivät ole kunnossa. Varsinkin kalsium (Ca) ja magnesium (Mg) suhteeseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska se aiheuttaa liettymistä ja muita rakenteellisia ongelmia pelloissa.

Hyvän maan kasvukunnon kartoittamisella saa itselleen tiedon hyvästä maasta. Tällöin on asettanut heikoimmille maille tavoitteen, jota kohti tulisi mennä. Se helpottaa heikompien peltomaiden analysointia sekä toimien kartoitusta, joilla pelto saadaan kasvamaan paremmin. Paremman kasvun takaamiseksi tulee liika vesi saada pois pellolta eli kaikki korjaavat toimenpiteet alkavat vesitaloudesta.

3. Luonnon indikaattorit

Harva pelto on täysin puhdas rikkakasveista, joten voimme hyödyntää myös niitä peltomaan analysoinnissa. Peltohatikka näyttää monesti happamat alat tai maat, joissa on kemiallisessa tasapainossa jotakin korjattavaa. Jauhosavikka ja pihatähtimö kasvaa pelloilla, joissa on paljon liukoista typpeä, joten lannoitusta voi näille maille ainakin typen osalta hiukan vähentää. Rönsyleinikki, ohdakkeet, leskenlehti kertovat tiivistymisestä vähintään pintamaassa. Heikon vesitalouden pelloilla kasvaa nurmissa jänönsaraa ja nurmilauhaa, niittyleinikkiä.

HUOMASITKO KEVÄTTÖIDEN AIKAAN: Linnut näyttävät kevättöiden aikaa hyvin missä maassa on elämää. Siellä missä äestyksen aikana kertyy paljon lokkeja ja rastaita sekä västäräkkejä on myös paljon kastematoja, joten maanpieneliöt voivat kohtuullisen hyvin.