Kevättyöt etenevät, mutta hitaasti
Kasvutilannekatsaus 17.5.2022
Kevätkylvöt ovat edenneet viimeisen kahden viikon aikana hitaasti koko maassa. Pisimmällä ollaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Monin paikoin Itä-Suomea ollaan vasta alussa ja Keski-Suomessa kylvöjä ei ole päästy kunnolla aloittamaan. Varsinais-Suomessa kylvötöissä päästiin vauhtiin äitienpäivän jälkeen ja myös Etelä-Suomessa kylvöt ovat hyvässä vauhdissa. Tästä huolimatta osalla alueista, erityisesti Kymenlaaksossa pellot ovat kuivuneet huonosti kylvökuntoon, mikä on hidastanut kylvöjen etenemistä.
Kevättyöt ovat viikosta kymmeneen päivään myöhässä keskimääräisestä aikataulusta. Lisäksi sateet ja kevään kylmyys haittaavat kevään etenemistä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan alueella kylvöistä on tehty noin 40 prosenttia. Varsinais-Suomessa kylvöistä on tehty noin puolet, mutta alueelliset erot ovat valtavia. Osassa Varsinais-Suomea ei ole päästy kunnolla alkuun. Pohjois-Suomessa kylvöt ovat myös vasta alussa. Kainuussa ja Lapissa kevättyöt eivät ole vielä alkaneet. Pääosa herneestä ja härkäpavusta on kylvetty. Lisäksi myöhäisen kasvuajan viljalajikkeet on pääosin kylvetty. Ensimmäiset kevätkylvöt ovat tulleet oraalle, mutta viileässä säässä orastuminen on ollut hidasta. Paksun roudan vuoksi Varsinais- ja Etelä-Suomessa savimaat ovat muokkautuneet tänä keväänä hyvin.
Jos sateet jatkuvat tällä viikolla, voidaan viljelysuunnitelmia joutua muuttamaan aikaisemman kasvuajan kasveihin ja lajikkeisiin. Jos kylvöt myöhästyvät, kasvilajikkeissa vehnä ja valkuaiskasvit vaihtuvat kauraan ja ohraan, mutta myös rypsi on hyvä vaihtoehto viljelykiertoon.
Toukokuussa on saatu sateita, mikä on hyvä asia syyskasvien ja nurmien kasvulle. Lisäksi jo kylvetyt kasvit saavat tärkeää kosteutta kasvua vauhdittamaan. Kylvöjen kannalta paikoin saadut suuret sadekuurot ovat katkaisseet kylvötyöt jopa useiksi päiviksi.
Syyskasvit voivat hyvin Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-, ja Etelä-Suomessa tuhoutuneita syyskasvustoja on jouduttu kylvämään uudelleen. Syysvehnää on vaihdettu kevätvehnään ja muihin viljoihin. Syysöljykasvien tilalle on kylvetty viljaa tai kevätöljykasveja. Etelä- ja Varsinais-Suomessa osaa syyskasveista vielä odotellaan lähtemään kasvuun siinä toivossa, ettei tarvitsisi ryhtyä uudelleen kylvöihin.
Nurmet ovat selvinneet talvesta kohtalaisen hyvin koko maassa. Nurmien lannoituksia on tehty eniten Länsi-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella. Samoin täydennyskylvöjä on tehty. Tämänkin vuoden vitsaus ovat hanhet, jotka ovat tehneet tuhoja nurmille erityisesti Etelä-Karjalan alueella.
Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin päätökseen koko maassa. Perunan kasvu on viileydestä johtuen ollut kuitenkin hidasta, mikä todennäköisesti myöhästyttää uuden sadon tuloa kauppoihin. Kesäperunan istutukset ovat vasta alussa ja suotuisimmilla alueilla noin puolet kesäperunasta on saatu istutettua. Varastoperunan istutukset odottavat maan lämpenemistä.
Viileydestä johtuen rikkakasvitilanne pelloilla on vielä rauhallinen. Jos sää lämpiää, rikkakasvit lähtevät kovaan kasvuun. Erityisesti syysviljapelloilla kannattaa seurata rikkakasvitilannetta ja torjua oikeaan aikaan. Syysöljykasveilla ensimmäiset kasvustot tulevat kukintavaiheeseen tämän viikon aikana, ja myös ensimmäiset tuholaiset on havaittu kehittyvissä nupuissa.
Marjasato kehittyy tunneleissa
Vaikka Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo parin viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista, on kasvukausi suuressa osassa maata myöhässä viileiden säiden takia. Osa pelloista ei ole vielä kuivunut viljeltävään kuntoon ja viljelysuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Puutarhatiloilla on jonkin verran pulaa työntekijöistä, koska osa ukrainalaisista on jäänyt tulematta.
Mansikka kukkii jo lämmittämättömissä tunneleissa Etelä-, Länsi- ja jopa Keski-Suomessa. Mansikalla ei ole avomaalla havaittu isommin määrin talvituhoja paitsi Itä-Suomessa, jossa esiintyy runsaasti myyrätuhoja. Vadelman ja herukoiden kasvu on lähtenyt käyntiin. Vadelma on jo useamman viikon kukkinut tunneleissa ja on jo osittain muodostanut raakileita. Mansikkaa ja myös vadelmaa saadaankin myös tänä vuonna tarjolle lakkiaisviikonlopuksi. Ensimmäiset omenan lehdet ovat puhkeamassa Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, ja kukinnan odotellaan alkavan lähipäivinä.
Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun melkein tavanomaisessa aikataulussa, mutta kevään viileä sää on jarruttanut kasvua. Ahvenanmaalla sipulin kylvö ja istutus aloitettiin huhtikuun lopulla. Tällä hetkellä suurin osa sipulista on kylvetty, mutta viileä sää hidasti kasvuun lähtöä. Länsi- ja Etelä-Suomessa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut hidasta kylmän sään takia. Myös Keski-Suomessa on jo istutettu vihannesten taimia. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Raparperin ja nippusipulin sadonkorjuu on alkanut, ja parsan sadonkorjuu on alkamassa etelässä.
ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa proagria.fi. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari (juha-matti.toppari@proagria.fi, puh. 043 825 2806) ja Sari Peltonen (sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406) sekä puutarhakasvien osalta Nina Sevelius (nina.sevelius@slf.fi, puh. 043 824 8705). Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217
ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, p. 050 302 4670, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475 Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399
Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo, p. 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092, Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197 Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275
ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400 484 305.
ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Knut Andersson puh 0457 344 9688.
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
Seuraava katsaus julkaistaan 31.5.2022.