Kevätkylvöt pitkällä ja kasvu vauhdikasta – mansikoita saadaan kevään juhlapöytään

Lapin alueella viljelijöitä ovat hankaloittaneet ennätykselliset tulvat, minkä vuoksi peltotöihin pääsyä on jouduttu odottamaan. Kylvöt ovat edenneet toukokuun toisen viikon jälkeen todella vauhdikkaasti. Sää lämpeni ja pellot kuivuivat hyvin kylvökuntoon, mikä joudutti kylvöjen ja kevätlannoitusten tekemistä.

Kevättöiden eteneminen on pääosin keskimääräisessä aikataulussa, mutta Etelä-Pohjanmaan ja paikoin Länsi-Suomen alueilla ollaan noin viikko ja Oulun alueella kaksi päivää keskimääräisestä jäljessä. Tällä hetkellä kylvötyöt ovat edenneet hyvin ja viljat ovat alkaneet orastua. Toiveissa on jo saada sateita, sillä pellot ovat paikoin hyvin kuivia. Sade varmistaisi hyvää kasvuun lähtöä niin orastuvilla pelloilla kuin nurmilla ja syyskasveilla.

Etelä-Suomessa kylvöt pääosin valmiit

Kylvöjen loppuun saattamisessa on alueellisesti isoja vaihteluja. Lähes kaikki kylvöt on saatu valmiiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten kylvötöitä on tekemättä Keski-Suomessa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Viljoista vehnät ja kaurat ovat saatu pääosin kylvettyä. Eniten on jäljellä ohran ja rypsin kylvöjä. Ohraa on kylvämättä erityisesti Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan alueilla.

Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin päätökseen koko maassa; Keski-Suomessa istutuksia tehdään vielä. Kosteus ja lämpö nopeuttavat perunan kasvua ja jouduttavat uusien perunoiden tuloa kauppoihin ja torimyyntiin. Kesä-, varasto- ja tärkkelysperunan istutuksia on aloitettu. Sokerijuurikas on saatu kylvettyä koko maassa. Paikoin Varsinais-Suomessa on tullut kuorettumaa kovien sateiden vuoksi, jolloin on jouduttu tekemään uusintakylvöjä.

Rikkakasvitilanne pelloilla on tällä hetkellä tavanomainen. Tämän kevään suurin vitsaus orastuvilla viljapelloilla ovat olleet viljaa syövät kirpat. Eniten kirppavioituksia on ollut Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla, jossa kirpat ovat syöneet pahoin orastuneita kevätviljoja. Kirppojen syönti heikentää sato-odotuksia ja viljan kasvuun lähtöä erityisesti kuivissa olosuhteissa. Toinen iso vitsaus ovat hanhet. Erityisesti Pohjois-Karjalassa orastuneilla pelloilla, syysviljapelloilla ja nurmilla on jouduttu paikoin kylvämään uudelleen, koska hanhet ovat syöneet pellon jopa kokonaan kasveista. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä maatiloille.

Syyskasveissa suuria vaihteluita

Syyskasvit voivat kohtalaisen hyvin koko maassa. Parhaiten talvehtiminen on onnistunut Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Syysruis on selvinnyt parhaiten koko maassa. Heikoiten se on talvehtinut Oulun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Esimerkiksi Oulun alueella tammikuun lumeton jakso aiheutti talvituhoja syyskasveille, erityisesti rukiille.

Syyskasveista heikoimmin on selvinneet syysöljykasvit, mutta onnistumisia on Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten hajontaa on syysvehnällä. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Karjalassa on syysvehnissä aukkoja, joita tullaan paikkaamaan kevätvehnällä. Lisäksi hanhet ovat aiheuttaneet mittavia tuhoja syysviljoilla Pohjois-Karjalan alueella. Kuminan talvehtiminen on onnistunut hyvin lähes koko Suomessa.

Nurmet ovat talvehtineet kohtalaisen hyvin koko maassa. Niiden lannoitukset ja täydennyskylvöt on pääosin tehty, ja sateet tekisivät niille nyt hyvää. Myös nurmien vitsauksena ovat hanhet, jotka ovat tehneet tuhoja erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalan nurmille.

  Kotimaisia marjoja saadaan valmistujaisjuhliin

Lämpimät säät ovat vauhdittaneet vihannesten ja marjojen kasvua. Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo useamman viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista. Etenkin etelässä, mutta myös Keski-Suomessa, pellot ovat kuivuneet ja rupeavat jo kaipaamaan sadetta tai sadetusta. Marjakasveilla ei avomaalla ole juurikaan havaittu talvituhoja.

Mansikan ensimmäiset kukat ovat avautuneet maan eteläosien avomailla, ja kukat ovat avautumassa harson alla myös maan keskiosissa. Lämpimät säät ovat vauhdittaneet myös tuholaisten ilmestymistä, ja mansikalla on nähty paikoitellen paljonkin vihannespunkkeja. Vadelma on jo useamman viikon kukkinut tunneleissa ja raakileita on jo muodostunut. Mansikkaa ja vadelmaa saadaan tänäkin vuonna kevään valmistujaisjuhliin.

Myös avomaalla kehitys on nopeaa sekä vadelmalla että herukoilla. Punaherukka kukkii monin paikoin ja mustaherukan kukat ovat avautumassa. Omenapuiden kukat aukeavat Etelä-Suomessa lähipäivien aikana ja luumupuut ovat jo täydessä kukassa. Pölyttäjiä on ollut paikoin paljon liikenteessä.

Parsakausi parhaimmillaan

Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun melkein tavanomaisessa aikataulussa, ja lämpimässä säässä taimet ovat päässeet hyvään kasvuun. Etelä- ja Länsi-Suomessa istutetun kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut vauhdikasta. Lämmin sää on myös edistänyt tuholaisten lisääntymistä ja muun muassa kaalilla on näkynyt paikoitellen paljonkin kirppoja syömässä lehtiä.

Keski-Suomessa on jo istutettu vihannesten taimia. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Raparperin, nippusipulin ja parsan sadonkorjuu on alkanut etelässä ja niiden satokausi alkaa olla parhaimmillaan. Varhaisvihannesten satokauden odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin kesäkuun alussa. Närpiön alueen kasvihuoneessa kurkun ja tomaatin kasvustot ovat hyvässä kunnossa aurinkoisen sään myötä.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 15.6., 29.6., heinäkuu taukoa, 17.8., 31.8. ja 21.9.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Tiina Polo 050 475 1840, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Heikki Inkeroinen, puutarha ja peruna 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920